Kestävä matkailu vaatii suunnittelua, mutta nautinnollisuudesta ei tarvitse tinkiä
Jos haluat minimoida matkailun ympäristövaikutukset, matkusta lähelle ja käytä paikallisten tuottamia palveluita.
Avanto pidetään Kaidan Kihon huviloilla auki sähkömoottorilla. Uimista harkitsevat Esko ja Leena Valkonen. Kuva: Markku VuorikariJäätävä viima pyyhkii kasvoja ja pakkanen puree huomattavasti varsinaisia astelukemiaan äkäisemmin. Olemme Ristiinassa Kilpijärven jäällä ja vahdimme tarkkaan avannosta nousevaa verkkoa.
”Kolmosella alkaa”, ennakoi kalan painoa pyydystä kiskova Jouko Martikainen. Ja sieltähän se tulee, komea ja pitkä hauki. Myöhemmin saadaan vielä toinen ja säyne.
Martikaiselta homma onnistuu, ja matkailuyrittäjät Esko ja Leena Valkonen ottavat oppia. Jäälle tuodaan Kaidan Kihon huviloilla yöpyviä matkalaisia, jos nämä ovat kalastuksesta kiinnostuneita.
Esko Valkonen näyttää valokuvaajalle oikeaoppisen saalisposeerauksen.
”Minä olen venäläisiltä turisteilta oppinut: kala laitetaan eteen, lähelle kameraa niin se näyttää mahdollisimman isolta”, hän kuvailee.
Kohmettuneet posket sulatellaan järvenrannan Kilpikonna-huvilassa. Teen makeuttaa Valkosten tyttären tarhaama hunaja.
Mikä matkailusta tekee ympäristöystävällistä? Entä ylellistä? Voiko niitä yhdistää?
Valkoset ovat ottaneet ympäristönäkökulmat lomakodeissaan huomioon alusta asti, jo suunnitteluvaiheessa.
”Rakennusmateriaalit suunniteltiin niin, että ne ovat ympäristöystävällisiä ja kestäisivät mahdollisimman hyvin. Lämmitys ja käyttöveden lämmitys tehdään maalämpöpumpulla, jonka lämpö tuotetaan järvestä”, Leenä Valkonen listaa.
”Lämpöpumppujen ja muu käytetty sähkö on ekosähköä.”
Hänen mukaansa ekologisuus säästää rahaa pitkällä aikavälillä, vaikka alkuinvestoinnit voivat tuntua suurilta.
Toisaalta tulisijat, kylpyammeet, saunat ja hirsi- ja kivimateriaalit tuovat kohteisiin elämyksellisyyttä ja mukavuutta.
Valkoset haluavat pitää huviloistaan hyvän huolen ja tarjota asiakkaille palvelua.
”Kukaan ei vuokraa mökkiä sen takia, ettei hänellä olisi asuntoa”, Esko Valkonen linjaa.
Vieraista 90 prosenttia tulee ulkomailta, ja erityisesti keskieurooppalaiset ovat kiinnostuneita ekologisuudesta. Kesä on Valkosille sesonkiaikaa.
”Yritämme silloin antaa asiakkaille vinkkejä esimerkiksi Mikkelin tapahtumista. Hiljaisuus on heille kuitenkin useimmiten tärkeämpää”, Leena Valkonen kuvaa.
Lomailijoille tarjotaan mahdollisuuksia luonnonläheisiin aktiviteetteihin: kalastukseen ja veneilyyn, polkupyöräilyyn ja potkukelkkailuun sekä hiihtoon, marjastukseen ja kalastukseen.
”Matkailu ei ole koskaan ekoteko”, linjaa Madventures-matkailuohjelman Riku Rantala kirjoittamassaan artikkelissa (IS 30.9.2015).
Ympäristön kannalta ongelmallisinta on lentäminen. Rantala suosittelee matkustajaa välttämään lentämistä aina kun mahdollista ja muistuttaa, että Suomesta pääsee rautateitse Tiibetin Lhasaan tai Vietnamin Saigoniin.
Vaikka saastuttavuus on tiedossa, lentäminen on lisääntynyt ja halventunut vuosi vuodelta. Tukholmaan lentää Helsingistä alle sadalla eurolla, New Yorkiin alle viidellä sadalla.
Vuonna 2016 suomalaiset tekivät lentäen 3,58 miljoonaa vapaa-ajanmatkaa, jotka sisälsivät yöpymisen. Vuoden 2017 ennakkotietojen mukaan matkailu lisääntyi entisestään.
Lentomatkojen päästöjen lisäksi ongelmana matkailussa on luonnonvarojen kestämätön käyttö. Lomalla ei tee mieli harkita jokaista päätöstä yhtä paljon kuin arkielämässä. Shoppailu, veden lotraaminen ja epäekologiset ruokavalinnat houkuttelevat.
Jos kohdemaa on köyhä, turistille mitättömiltä tuntuvilla kulutusvalinnoilla voi olla paikalliselle väestölle suuri merkitys. Turismi voi tuoda maahan talouskasvua, mutta se voi myös syrjäyttää paikallisia luonnonvarojen hyödyntämisessä.
Esimerkiksi kansainväliset hotelli- ja ravintolaketjut käyttävät paikallisia luonnonvaroja, mutta niiden kerryttämä taloudellinen hyöty valuu ulkomaille.
Kilroy-matkatoimiston kaupallinen johtaja Juuso Klemola kertoo, että suomalaiset ovat kasvavissa määrin kiinnostuneita matkailun ympäristövaikutuksista.
Lisäksi kiinnitetään huomiota myös matka-aktiviteettien eettisyyteen, paikallisen kulttuurin kunnioittamiseen ja luonnon ja villieläinten kohteluun.
Suomessa matkailuyritykset ovat yleensä suomalaisten omistamia, niin myös Valkosten tapauksessa. Kestävyys otetaan huomioon myös jätteiden lajittelussa ja ruokavalinnoissa.
”Meillä on kesäaikaan kanoja, joilta saadaan munat aamiaispöytään. Ne myös kierrättävät ravinteita syömällä tähteeksi jäänyttä leipää”, Esko Valkonen kertoo.
”Lisäksi pöydässä on oman puutarhan marjoja ja mehuja sekä leipomuksia. Maitotuotteita hankkiessani pyrin ostamaan luomua”, Leena Valkonen kuvailee.
Nyt lehmä puuttuu omavaraisuudesta, mutta aikaisemmin Valkosilla oli lypsykarjatila. Kesällä tilan pihassa on lampaita matkailijoiden rapsuteltaviksi.
Lue mysö:
Ilmastolle huonoin mahdollinen valinta: Näin paljon puolueiden puheenjohtajat lensivät viime vuonna
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
