Ruokavirasto muistuttaa: Tuet turvaavat kotimaisen ruuantuotannon ja huoltovarmuuden – viime vuonna maatalouden ja maaseudun kehittämistä rahoitettiin 2 miljardilla eurolla

Maatilojen ja muiden maaseudun yritysten investointeihin maksettiin rahoitusta yhteensä noin 148 miljoonaa euroa, josta noin 71 prosenttia oli maatalouden investointeja. Kuva: Esa Melametsä, Ruokavirasto.fi

Ilman viljelijätukia kotimainen ruoantuotanto ei olisi Suomen oloissa ja korkeilla tuotantokustannuksilla mahdollista nykyisessä laajuudessa edes normaaleissa markkinaoloissa, muistuttaa Ruokavirasto tiedotteessaan.

Tuet varmistavat kotimaisen ruoantuotannon jatkuvuuden ja ovat erottamaton osa maamme huoltovarmuutta erityisesti kriisiaikoina ja kriiseihin varauduttaessa.

"Tuilla on pitkäjänteisesti varmistettu kotimaisen ruuan riittävyys. Tämä on erityisen tärkeää nyt, kun kansainvälinen elintarvikekauppa ja raaka-ainemarkkinat ovat vakavasti häiriintyneet", tiedotteessa kertoo neuvotteleva virkamies Martti Patjas maa- ja metsätalousministeriöstä.

Viime vuonna maatalouden ja maaseudun kehittämisen rahoitusta maksettiin Suomessa noin kaksi miljardia euroa. Summasta hieman alle puolet on EU-rahoitusta.

Kahdesta miljardista viljelijätukien osuus on 1,75 miljardia. Lopuilla rahoilla on tuettu muun muassa maaseudun yritysten ja yhteisöjen investointeja ja maksettu neuvontakorvausta.

Summassa ovat mukana myös kyläkauppatuki, tuottajaorganisaatiotuki, koulutus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeita sekä rahoitusta maidon ja hedelmien jakeluun kouluissa ja päiväkodeissa.

Rahoitusta saivat viime vuonna muun muassa viljelijät, yhdistykset, yritykset, kunnat, järjestöt, kauppa ja teollisuus, neuvontaorganisaatiot sekä tutkimus- ja kehittämisorganisaatiot. Tuensaajia oli yhteensä 56 418, joista noin 88 prosenttia on maatiloja.

Eniten tukea maksettiin Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntiin sekä Varsinais-Suomeen. Näissä maakunnissa on myös suurin osa Suomen maatiloista.

Tiedot viime vuonna maksetuista EU-tuista on julkaistu Ruokaviraston verkkosivuilla.

Suomalaisista maatiloista 83 prosenttia on sitoutunut ympäristökorvaukseen, jonka saamisen ehtoina ovat suunnitelmalliset ympäristö- ja vesiensuojelutoimet. Ympäristökorvauksia maksettiin yhteensä 219,45 miljoonaa euroa. Puolet kotieläintiloista saa eläinten hyvinvointikorvausta, jota maksettiin yhteensä 68,15 miljoonaa euroa.

Luomutuotantoon sitoutuneiden maatilojen osuus on kasvanut nykyisen rahoituskauden aikana 15 prosenttia ja tuen määrä kolmanneksella. Luomutuen suuruus oli viime vuonna noin 62 miljoonaa euroa.

Viime vuonna EU:n elpymisrahoista saatiin 50,3 miljoonaa euroa lisää maatilojen ympäristötoimiin ja -investointeihin sekä luonnonmukaiseen tuotantoon. Elpymisvarojen tarkoitus on tukea yhteiskunnan toipumista koronapandemiasta ja edistää siirtymää ympäristöystävällisiin ratkaisuihin muun muassa energiantuotannossa.

Maatilojen ja muiden maaseudun yritysten investointeihin maksettiin rahoitusta yhteensä noin 148 miljoonaa euroa, josta noin 71 prosenttia oli maatalouden investointeja.

EU-tukitietojen verkkopalvelu

Lue myös:

Luke: Syksyn heikko sato ja kustannusnousu syövät tänä vuonna viljelijöiden yrittäjätulosta puolet vuoteen 2020 verrattuna

Vuosia liha-alaa seurannut asiantuntija ei muista yhtä pahaa tilannetta – "Paljon riippuu nyt siitä, miten lihatalot kykenevät pitämään tilannetta tasapainossa"

Lintilä Ylen Ykkösaamussa: Ruuan hinta kaksinkertaistuu – maatalous tarvitsee nopeasti tukipaketin, jossa on sekä valtion että yksityistä rahaa

Maidon tuottajahintaan kaivataan kipeästi korotusta kevään aikana – Tuottaja: "Syksyllä on jo liian myöhäistä"

Rehujen hinnat ovat ennätyskorkealla – "Kotieläintilat olivat hankalassa tilanteessa jo ennen sotaa, nyt näkymät ovat vielä sumeammat"