Yrittäjä tavoittelee biokaasu-laitoksella energiaomavaraisuutta
Huittinen (MT)
Energiaomavaraisuuden tavoittelu ja ympäristövaikutusten vähentäminen saivat huittislaisen Juha Turton rakentamaan biokaasulaitoksen. Sen toiminnasta vastaa Emomylly Oy.
”Meillä on paljon lietettä, ja käytämme paljon energiaa”, kuvaa yhtiön toimitusjohtaja Turto.
Emomylly Oy:llä on yksi maan harvoista tilamittakaavan biokaasulaitoksista. Laitos on ollut käytössä keväästä asti, ja moni asia on vielä mietinnässä.
Yksi mietittävistä asioista on käytettävä raaka-aine ja sen hankinta. Nyt raaka-aineena on käytetty sian lantaa, kaalia ja heinää. Kuiva-aineen lisääminen tehostaa laitoksen metaanin tuottoa.
Lopputuotteena laitoksesta tulee lämpöenergiaa ja mädätysjäännöstä. Mädätysjäännös voidaan erotella kiintojakeeseen ja nestemäiseen rejektiveteen.
Emomyllyn tuottamasta kiintojakeesta tehdään puutarhamultaa ja rejektivesi käytetään lannoitteena.
Pelkällä lannalla biokaasulaitoksen energiantuotantoa ei saada kannattavaksi helposti.
”Laitoksesta pitäisi olla karvalakkimalli”, Turto sanoo.
Nyt laitos on hänen mukaansa liian kallis yleistyäkseen.
Turto olettaa kuitenkin hintojen laskevan, kun biokaasubuumi esimerkiksi Saksassa hellittää.
”Kuutiosta lantaa saadaan kaksitoista kuutiota metaania. Puhdas metaanikuutio vastaa yhtä litraa polttoöljyä”, Turto kuvaa laitoksen tehoa.
Hänen mukaansa viranomaisten tulkinnat hankaloittavat Emomylly Oy:n toiminnan suunnittelua.
”Yhteiskunnan olisi muututtava, jotta tilamittakaavan biokaasulaitokset ja niiden sivutuotteiden hyötykäyttö voisivat yleistyä. Kotieläinpuolella tuet voisi ohjata energiaomavaraisuuteen tähtäävään tuotantoon.”
Energiapolitiikka vaatii linjavetoja.
”Halutaanko ostaa polttoöljyä maailmalta?” Turto kysyy.
Turto oli torstaina Huittisissa Satafood Kehittämisyhdistys ry:n pellonpiennarpäivässä kuulemassa peltokokeiden tuloksia. Kokeissa verrattiin rejektivettä sian lietteeseen ja väkilannoitteeseen ohran lannoitteena.
Emomylly on mukana kokeissa, koska yhtiössä halutaan selvittää mineraalilannoitteen ja rejektiveden parasta mahdollista suhdetta lannoituksessa, kertoi Turto.
Huittisten peltokokeissa ei saatu selvää eroa sian lietteen ja rejektiveden lannoitevaikutuksissa ohralle.
Satafoodin kehitysasiantuntija Jukka Saarinen kuvasi kokeita enemmänkin tulosten popularisoinniksi kuin tieteelliseksi tutkimukseksi.
Hän totesi lietteen paranevan biokaasulaitoksen mädätyksessä.
”Rejektivedessä typpi vaikuttaa paremmin ja ennalta-arvattavammin. Se on paremmin liukenevassa muodossa ja hajuhaitat vähenevät.”
HANNA SALONEN
Kuutiosta
lantaa saadaan kaksitoista kuutiota
metaania. Puhdas metaanikuutio
vastaa yhtä litraa polttoöljyä.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
