Kurikassa ei vahvaa alkutuotantoa häpeillä: Kaupunki rakentaa strategiansa ylpeästi maatalouden perustalle
Naapurinsa ahmaisseesta Kurikasta on tullut Etelä-Pohjanmaan vahva maatalouspitäjä. Entisen Jalasjärvenkin tuottaja kiittelee kehitystä kuntaliitoksen jälkeen.
Jussi Haapojalla on kolme poikaa. ”Jos niistä joku haluaisi jatkaa, täytyy pitää tilan elinkelpoisuutta yllä.” Tila on investoinut vahvasti muun muassa uusiutuvaan energiaan. Kuva: Johannes Tervo"Kurikka on maatalousmyönteinen kaupunki. Täällä viljelijää pidetään oikeana yrittäjänä”, kertoo kurikkalainen broilerintuottaja Jussi Haapoja.
”Asiat ovat menneet kuntaliitoksen jälkeen hyvin eteenpäin”, toteaa puolestaan Kurikan Jalasjärvellä maitotilaa pitävä Timo Viinamäki. Jalasjärvi liitettiin osaksi Kurikkaa vuonna 2016.
Haapoja ja Viinamäki ovat ilmeisen tyypillisiä kurikkalaisia maatalousyrittäjiä, kun kuuntelee maaseutupäällikkö Reijo Hämäläistä.
”Kurikkalaiset viljelijät ovat eturivin porukkaa ihan valtakunnan mittakaavassakin”, Hämäläinen hehkuttaa.
”Täällä on viljelijöitä, jotka investoivat rohkeasti ja hakevat ympäristön ja eläinten hyvinvointia edistäviä ratkaisuja.”
MT uutisoi 6.11., että Etelä-Pohjanmaan investointitukirahat loppuvat kesken. Hämäläinen esittelee pylväsgraafia, joka osoittavat erityisesti kurikkalaisten tilojen hakeneen rahoitusta investointeihin ahkerasti.
”On aikalailla omaa luokkaansa”, hän toteaa Kurikasta. Kurikan pylväs on lähes kolmanneksen pidempi kuin seuraavana olevan Kauhavan.
Esimerkiksi Haapoja on investoinut moniin ympäristön tilaa parantaviin ratkaisuihin: Fossiilista energiaa on korvattu hakkeella, turpeella ja aurinkopaneeleilla. Myös viljankuivauksessa käytetään nykyisin bioenergiaa.
Ylpeys alueen vahvasta maataloudesta näkyy poikkeuksellisen vahvasti myös Kurikan uudessa strategiassa: ”Kurikka on Suomen paras ja rohkein maaseutukaupunki vuonna 2025”.
”Me olemme voimakkaan maatalouden aluetta jo nykyisin, mutta uskomme, että maatalous on meillä vahvaa tulevaisuudessakin”, Hämäläinen korostaa.
Alueen vahvuutta tukee myös Kantar TNS Agrin selvitys. Sen mukaan Kurikka on Suomen suurin maatalouskunta sekä maatalouden kokonaistulojen että myyntitulojen perusteella.
Maatalouden kokonaistulot eli myyntitulot ja tulotuet sekä metsätulot ja sivuansiot olivat Kurikassa viime vuonna 122,4 miljoonaa euroa. Myyntitulot olivat 58,6 miljoonaa euroa.
”Pitkästä aikaa maatalouden tulot ovat myös kasvussa, vaikka taustalla on kaksi huonoa vuotta.”
Perusmaatalouden vahvuudesta kertoo myös se, että sivuansioiden osuus tilojen myyntituloista on Kurikassa vain 22 prosenttia, kun valtakunnallinen keskiarvo on 26 prosenttia.
Tai se, että keskimääräisessä kurikkalaisessa navetassa on 20 lehmää enemmän ja niiden keskituotos on 300 kiloa suurempi kuin tuotannoltaan muutoin vahvalla Etelä-Pohjanmaalla, toteaa ProAgria Etelä-Pohjanmaan palvelupäällikkö ja toimitusjohtajan sijainen Arja Talvilahti. ”Luvut kertovat, että täällä on investoitu eläinten hyvinvointiin.”
Hämäläinen jatkaa kuvaustaan eturivin maaseutukaupungista esittelemällä listoja suurimmista maatalouspitäjistä: maidontuotannossa kärkeä pitävät Kuopio ja Kiuruvesi, naudanlihassa samat mutta toisinpäin. Kurikka on kolmosena molemmissa. Sianlihassakin kunta on yhdeksänneksi suurin.
Kurikan vahvuus on monipuolinen tuotanto, Hämäläinen korostaa. Kunta ei seiso yhden tuotantosuunnan varassa.
”Tämähän ei ole mikään kisa, mutta kyllä listat osoittavat, missä on työpaikkoja ja potentiaalia.”
”Meillä tuotanto on niin monipuolista, ettei pysty edes nimeämään yhtä tuotantosuuntaa ylitse muiden”, kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusa lisää.
Vahvan maataloussektorin taustalla ovat tulevaisuuteen uskovien ja investoivien tilojen rinnalla tutkimus, tuotekehitys, jatkojalostus ja koulutus, joita kaikkea kunnasta löytyy.
”Täällä on myös rahoituslaitoksia, jotka uskovat alaan”, Hämäläinen korostaa.
Myös kaupunki haluaa olla aktiivisesti mukana edistämässä isoja maatalousinvestointeja, korostaa apulaiskaupunginjohtaja Juha Luukko.
”Kurikan kaupunki on todella kiitollinen maaseutuyrittäjille”, kaupunginjohtaja Pusa toteaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
