Järviruo'on korjuuketjun kehittäminen jatkuu yritystoimintana – iittiläinen järviruokohanke ehdolla EU:n parhaaksi

Järviruokoa voidaan käyttää esimerkiksi kattona tai eristeenä. Kuva: Hanne Manelius

EU-alueen parasta maaseuturahaston kautta rahoitettua hanketta etsitään kisassa, jossa on mukana kaikkiaan 71 hanketta.

Yksi näistä on Järviruo’on korjuuketjun ja hyötykäytön kehittämishanke, jonka toteutti Lyöttilän yhteisen kalaveden osakaskunta Iitistä. Hankkeessa saatiin hyviä tuloksia.

"On vasta otettu ensiaskel ja osa tuloksista, kuten korjuuketju, on suoraan jatkettavissa yritystoimintana", kertoo hankkeen projektipäällikkönä toiminut Tanja Kukkola.

Toimivan talvisen korjuuketjun kehittäminen oli käytännön toimista tärkein. Ruokoa korjattiin neljänä talvena. Ennen tätä Suomessa ei ollut juurikaan leikattua ruovikkoa talvisin.

Hankkeessa kehitettiin myös järviruo'on jatkojalostusta ja hyödyntämistä. Ruo'osta tuotteistettiin testituotteita, kuten käsitöitä, pieniä rakennelmia, suodattimia ja katetta puistoihin. Lisäksi järjestettiin maksuttomia työpajoja. Hankkeen rahoitus oli yhteensä runsaat 141 000 euroa.

Järviruo’on hyödyntämiseen havaittiin selvästi tarvetta ja kiinnostusta. Tuloksena syntyi järviruokoa hyödyntävä verkosto, jonka toiminta jatkuu, vaikka hanke päättyi. MT tutustui hankkeeseen kesällä 2019. Jutun pääset lukemaan tästä.

Suomesta kilpailuun on valittu myös Kieroasuomesta.fi- verkkosivusto, pellon kasvukuntoa parantava OSMO-hanke, Ilmastoareena, Mobiiliaurinkovarasto ja Hiiltä sitovat kylät.