Löytyykö koronaa myös Suomen turkistarhoilta? Tarhaaja: "Kansanterveys on kaikkein tärkein asia"
"Minkkien tarhaukseen tulee Tanskassa pitkä katkos. Se tarkoittaa monelle sitä, etteivät he luultavasti enää palaa elinkeinoon."
"Tosi murheellinen tilanne, ei voi muuta sanoa", Esa Rantakangas kommentoi tanskalaiskollegojensa tilannetta. "Moni tuottaja on ollut alalla koko ikänsä." Kuva: Johannes Tervo"On hyvä, että Ruokavirasto alkaa nyt tutkia Suomen minkkitarhojen koronatilannetta", lappajärveläinen turkistarhaaja Esa Rantakangas sanoo.
Hän on Pohjois-Suomen Turkiseläinten Kasvattajat ry:n puheenjohtaja, joka luottamustoimessaan seuraa alan tilannetta.
Tanskan minkeissä on syntynyt koronaviruksesta uusi muoto, joka on tartuttanut useita ihmisiä. Muunnosta pidetään vaarallisena, sillä sen arvioidaan voivan heikentää rokotteiden tehoa.
Tanska päätti viruksen takia tappaa kaikki maan minkit.
"Tosi murheellinen tilanne, ei voi muuta sanoa", Rantakangas kommentoi tanskalaiskollegojensa tilannetta. "Moni tuottaja on ollut alalla koko ikänsä."
Minkkien tarhaukseen tulee nyt Tanskassa pitkä katkos, Rantakankaan tietojen mukaan vähintään pari vuotta. "Se tarkoittaa monelle sitä, etteivät he luultavasti enää palaa elinkeinoon."
Pitkän tauon jälkeen ei ole helppo päästä uudelleen vauhtiin. "Miten rehunsekoittamot saadaan käyntiin, toimiiko nahkojen jälleenmyynti... Ei se käy niin, että pannaan kaikki pariksi vuodeksi tauolle, otetaan sitten naftaliinista ja kaikki toimii taas."
Tanskassa minkkituotanto on iso elinkeino, Rantakangas toteaa. "Joinakin vuosina myyntitulot ovat olleet miljardin euron mittaluokkaa."
Silti hän pitää viranomaisten päätöstä perusteltuna. "Jos todella on niin, että minkeissä tapahtunut mutaatio vaarantaa tulevan rokotteen toimivuuden, asiat pitää panna arvojärjestykseen ja miettiä, mikä on tärkeää tässä elämässä."
Pelottaako se, että koronavirusta voisi löytyä myös Suomen tarhoilta?
"Onneksi Ruokavirasto nyt alkaa tutkia asiaa. On ihan oikein, että selvitetään tarhojen tilanne meillä", Rantakangas sanoo.
Toki tilannetta on kartoitettu jo aiemmin, hän sanoo. "Tarhaajat lähettävät itsestään kuolleista eläimistä näytteitä, ja Ruokavirasto on kyllä tutkinut niistä myös koronan. Sitä ei ole löytynyt."
Nykyistä kattavampi tilannetieto on tärkeää myös tarhaajille. "Mehän ollaan päivittäin tarhoilla töissä ja keski-ikä on viidenkympin tienoilla. Ollaan riskiryhmässä, eikä tuohon tautiin voi todellakaan suhtautua huolettomasti."
Jos tarhoilta löytyisi Tanskan tapaan muuntunutta virusta, Rantakangas ei lähde ennakoimaan jatkoa. "Kyllä kansanterveys on tärkein. Sillä mennään, mitä viranomaiset päättävät."
Nahkontakausi tarhoilla on juuri alkamassa. Sen päätyttyä jäljellä ovat vain siitoseläimet. "Kun eläimiä on harvemmassa ja tyhjiä häkkejä välissä, tautipaine vähenee."
Rantakankaan mukaan liitolta tuli tarhoille erittäin hyvät ohjeet jo keväällä.
Nahkontakaudella tarhoilla on paljon sesonkityöntekijöitä. "Heidän testaamisestaan ja karanteenista on myös saatu seikkaperäiset ohjeet."
Lue lisää:
Koronavirusta todettu jo kymmenellä ruotsalaisella minkkitarhalla
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

