Tutkimus nostaa sonnin sperman hintaa

Keinosiemennysolkia säilytetään nestemäisessä typessä. Kuva: Kari Salonen

Mitä tarkemmat tutkimukset, sitä enemmän sperma-annos maksaa. Lopulta kyse on siitä, kuinka tyyriitä menetelmiä voidaan käyttää ennen kuin spermasta tulee karjatilallisille liian kallista, sanoo tuotantojohtaja Harri Mäkivuokko jalostusyhtiö Viking Geneticsiltä.

Yhtiö kehittää yhä parempia tapoja M.boviksen tutkimiseksi Eurofins Scientific Denmarkin kanssa. Työ on kilpajuoksua bakteerin vastaan, jota viime vuoden lopulla löydettiin Suomessa ja koko Pohjoismaissa ensimmäisen kerran terveen sonnin spermasta. Sillä keinosiemennettyjä lehmiä seurataan tartunnan varalta.

Mahdollisuus bakteerin leviämiseen sperman mukana mainitaan kansainvälisessä alan kirjallisuudessa, mutta riskiä on pidetty vähäisenä.

Mäkivuokko pitää löydöstä yllätyksenä. Siemen oli peräisin terveestä eläimestä, se oli tavalliseen tapaan käsitelty antibiooteilla ja säilytetty nestemäisessä typessä.

Käytännössä Suomi, Ruotsi, Norja, Uusi-Seelanti ja Australia ovat vielä tilanteessa, jossa M.bovis ei ole päässyt niskan päälle.

M. bovis on Suomessa levinnyt 28 karjaan. Näiden tartuntojen perusteella ei ole voitu osoittaa, että lehmät olisivat sairastuneet sperma-annoksen välityksellä. Tauti leviää pääasiassa oireettomien ostoeläinten mukana, mutta myös tartuntaa kantavien nautojen kanssa kosketuksessa olleiden työvälineiden, ihmisten tai kuljetusajoneuvojen kautta.

”Mycoplasma boviksen vastustaminen kannattaa ehdottomasti edelleen. Hanskoja ei lyödä tiskiin”, vakuuttaa Eläinten terveys ETT:n ry:n toiminnanjohtaja Pirjo Kortesniemi.

Ohjeita taudin vastustamisesta saatetaan tiukentaa. ETT:n hallitus pohtii asiaa huhtikuun lopulla, kun Helsingin yliopistossa tekeillä oleva taudin epidemiologinen selvitys valmistuu, kertoo asiantuntijaeläinlääkäri Erja Tuunainen.

Mycoplasma bovis ei ole virallisesti vastustettava eläintauti. Se on yksi yleisimmistä nautojen hengitystietulehduksien aiheuttajista. Lisäksi se aiheuttaa muun muassa nivel- ja utaretulehduksia. Bakteeri ei tartu ihmisiin eikä vaikuta lihana tai maitoon.

Tuottajat ja yritykset vastaavat itse taudin vastustuksesta ja siitä aiheutuvista kustannuksista. Vastustus perustuu tiloilla tehtävään terveysseurantaan, tutkimuksiin ja eläinkaupan pelisääntöihin. Esimerkiksi sperman tuontia koskevat ohjeet ovat olleet voimassa 20 vuotta.

ETT koordinoi tartunnan vastustusta.

Muokattu otsikkoa: Poistettu sana suomalainen, koska tutkimus nostaa aina sperman hintaa.

Lue myös

N autojen hengitystietulehdusbakteeria löydettiin ensimmäisen kerran spermasta

Lisää tietoa M.boviksesta ja sen torjumisesta evira.fi ja ett.fi