Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • MTK:n maaseutunuoret: "Meillä ei ole varaa ohittaa Karhisen esitystä"

    Nuoret tuottajat kiittävät selvitysmies Reijo Karhisen raporttia elintarvikeketjun laaja-alaisesta tarkastelusta.
    "Kun puheeksi tulevat yksikköä kohti saadut eurot, ei (viljelijöiden piirissä) ollakaan enää niin nohevia", maidontuottaja Kaisa Pihlaja huomauttaa.
    "Kun puheeksi tulevat yksikköä kohti saadut eurot, ei (viljelijöiden piirissä) ollakaan enää niin nohevia", maidontuottaja Kaisa Pihlaja huomauttaa. Kuva: Johannes Tervo

    MTK:n maaseutunuorten valiokunta on pettynyt maatalouden kannattavuutta pohtineen selvitysmiehen Reijo Karhisen raportin saamaan vastaanottoon.

    Julkisessa keskustelussa ja mediassa – MT mukaan lukien – raportin sanoma on tiivistetty pitkälti alle 20 000 euron myyntitulot saavien tilojen tukien rajoittamiseen. Sen perusteella moni on päätynyt teilaamaan koko raportin, nuoria tuottajia edustava valiokunta toteaa.

    Raportista on käyty valiokunnassa vilkasta keskustelua ja siihen on suhtauduttu innostuneesti.

    "Raportin ilmestymispäivän jälkeisenä yönä sain tuskin nukuttua, kun se oli niin kiinnostavaa luettavaa", kuvaa valiokuntaa MTK:n johtokunnassa edustava maidontuottaja Kaisa Pihlaja Kurikan Jalasjärveltä.

    Pihlaja korostaa valiokunnan sopineen, että keskustelua Karhisen raportista käydään nimenomaan puuttumatta tukipolitiikkaan.

    "Emme vähättele tukipolitiikan merkitystä, mutta sitä vaikuttamista käymme muualla. Tässä keskustelussa halusimme keskittyä nimenomaan muihin kysymyksiin."

    Erityisesti valiokunta kiittelee sitä koko elintarvikeketjun tarkastelemisesta kokonaisuutena. Raporttia pidetään "kunnianhimoisena kokonaisuutena", jonka ohittamiseen ilman rakentavaa keskustelua ei ole varaa.

    MTK:n maaseutunuorten asiamiehen Meri Remeksen mukaan valiokunnan keskustelussa on ihmetelty kovasti sitä, että Karhisen raporttiin on suhtauduttu kuin lakitekstiin. Nuoret tuottajat kannustavat tutustumaan raporttiin avoimin mielin ja näkemään sen pohjaesityksenä.

    "Kaikesta ei tarvitse olla samaa mieltä, mutta uusille keskustelunavauksille pitää olla avoin."

    Juuri tällainen "utelias mielenkiinto" on raportin julkistamisen jälkeen vallinnut maaseutunuorten keskuudessa, Pihlaja kertoo.

    Yhtenä mahdollisena syynä julkisuudessa käydyssä keskustelussa ilmenneeseen pettymykseen voi arvioida olevan liialliset odotukset Karhisen selvitystä kohtaan: siltä odotettiin konkreettisia keinoja, joilla maataloustuotannon ahdinko saataisiin nopeasti korjattua.

    "Ei ole olemassa mitään yksittäistä fakiiritemppua, jolla maatalouden kannattavuus käännetään paremmaksi", Remes muistuttaa.

    Mikä sitten raportissa ansaitsee maaseutunuorten mielestä kiitosta? Pihlajan mukaan erityisesti kolme asiaa on nostettu keskustelussa vahvasti esiin: "eurojohtaminen, peltoreformikokonaisuus sekä data ja digitalisaatio"

    Eurojohtamisella maaseutunuoret viittaavat Karhisen korostamaan maataloustuotannon tuloslähtöisyyteen sekä yhteistyö- ja yhteistoimintamalleihin.

    "Viljelijät puhuvat sujuvasti tuotantomääristä ja hehtaareista, mutta kun puheeksi tulevat yksikköä kohti saadut eurot, ei ollakaan enää niin nohevia", Pihlaja huomauttaa.

    Remes puolestaan muistuttaa, että Karhisen raportissa ei otettu lainkaan kantaa tilakokoon. "Siinä on yksi sen vahvuuksista. Ei ole merkitystä sillä, onko tila iso vai pieni, kunhan sitä johdetaan talouden näkökulmasta järkevästi."

    Peltoreformilla puolestaan viitataan Karhisen kuvaamaan "kokonaisvaltaiseen ja kunnianhimoiseen kehittämisohjelmaan", joka pitää sisällään niin tilusjärjestelyiden vauhdittamista, kasvukunnon parantamista kuin pellon vuokrasääntelynkin.

    "Ne ovat valiokuntalaisten mielestä aivan oleellisia kysymyksiä maatalouden kannattavuuden näkökulmasta. Kaikki lähtee pellosta ja maan kasvukunnosta", Pihlaja painottaa.

    Hän kiittelee raporttia siitä, että se nostaa esiin vuokramaiden tilanteen. Läheskään aina vuokrasopimukset eivät kannusta kasvukunnon ylläpitoon tai pellon perusparannuksiin. Ongelmana on myös se, että pellon tuottoarvo ja hintataso eivät ole keskenään linjassa.

    Erityisen tärkeänä valiokunta näkee ruokaketjua koskevan datan käytön tehostamisen, digitalisaation tuomien uusien mahdollisuuksien hyödyntämisen sekä osaamisen kehittämisen. Jokainen ruokaketjun osa tuottaa valtavan määrän dataa, jonka hyödyntämiseen myös alkutuottajilla on oltava mahdollisuus ja oikeus, valiokunta katsoo. Se vaatii datan omistajuuden selkiyttämistä.

    "Tällä hetkellä on suuri riski, että viljelijä jää tässäkin vain tuottajan rooliin. Meillä olisi kuitenkin mahdollisuus nousta alustatalouden kärkimaiden joukkoon, kun loisimme yhden 'pöntön', johon kaikki yksityisten ja julkisten tahojen tuottama tieto ruokaketjusta koottaisiin koko ketjun hyödynnettäväksi", Remes huomauttaa

    Maaseutunuorten mielestä erityisen kannatettava on myös Karhisen esitys tutkimuksen, koulutuksen ja neuvonnan yhteen kokoavasta "osaamiskeskuksesta".

    "Meillä on todella kovaa osaamista, ja kuluttajat arvostavat ruuan puhtautta ja laatua. Nostetaan se kansallisen ylpeyden aiheeksi kuten Karhinen esittää."