Lampurit ovat kiinni kohtuuttomissa sopimusehdoissa – viranomaisilta odotetaan yhtenäistä linjaa ehtojen soveltamisessa
Sudet ovat raadelleet kymmeniä maisemanhoitotyötä tekeviä lampaita laitumille. Lampurit eivät voi kuitenkaan irtisanoa tilanteessa hoitosopimusta yksipuolisesti. Sopimusehtojen tulkintaan tarvitaan yhtenäinen linja.
Maisemanhoitosopimuksen muuttaminen tai irtisanominen susihyökkäysten takia on viranomaisen tapauskohtaisen harkinnan varassa. Tulkintaan tarvitaan yhtenäisyyttä ja selkeyttä. Kuva: Tanja HeikkonenMaatalousluonnon ja maiseman hoitosopimus on viisivuotinen ympäristösopimus, joka edistää luonnon monimuotoisuutta ja maiseman hoitoa.
”Laiduntamisen vuorokausirajan poisto ja mahdollisuus muuttaa laidunpainetta tarpeen mukaan ovat tuoneet käytäntöä helpottavia joustoja maisemanhoitoon. Nykytilanne johtaa kuitenkin perinnebiotooppien ja -maisemien katoamiseen”, sanoo varsinaissuomalainen lampuri Sari Jaakola. Jaakola toimii aktiivisesti lammastalouden valtakunnallisessa kehittämistyössä ja tietää tuottajakentän tunnelmat.
Kasvava susikanta uhkaa yhä laajemmin laiduntavia kotieläimiä. Lampurit vaativatkin, että kun lampaiden henkeen kohdistuva vakava uhka ilmenee kesken sopimuskauden, sopimusehtoja pitää pystyä ilman sanktioita muuttamaan tai sopimus päättämään. Sopimusehdot eivät tätä näkemystä tunnusta. Asia on tapauskohtaisen viranomaistulkinnan varassa.
Tuottajat kokevat, että sopimuksista on pidettävä kiinni, mutta lampaiden suojaamiseksi ei anneta toimivia keinoja.
”Tässä ollaan eläinsuojelulain näkökulmastakin vaikeassa tilanteessa. Viranomainen edellyttää, että lampurin pitää suojata karja, mutta susia vastaan käytettävissä olevat keinot eivät ole toimivia. Sudet menevät läpi määräysten mukaisista petoaidoista eivätkä säiky karkottimia”, toteaa Jaakola.
Lampurit joutuvat Jaakolan mukaan eriarvoiseen asemaan laidunnuskysymyksessä.
”Tarvitsemme selkeitä vastauksia viranomaisilta, miten sopimusten muuttaminen tai purkaminen tässä tilanteessa onnistuu. Viranomaisten puolelta lampureille tarjotaan ratkaisuja, jotka ovat käytännössä mahdottomia toteuttaa annetuilla resursseilla.”
Maisemanhoitosopimuksessa mainitaan, että laiduntamisen vaihtoehto on niittäminen. Monimuotoisuuden hoito perustuu kuitenkin laiduntamisen positiivisin vaikutuksiin. Niittäminen on toissijainen hoitokeino.
”Ympäristön monimuotoisuuden ylläpidon näkökulmasta niittäminen ja laiduntaminen ovat tutkimusten mukaan kaksi aivan eri asiaa. Ei ole myöskään realistista, että kymmenien hehtaarien laajuisia mahdollisesti koneille saavuttamattomissa olevia alueita niitetään kaiken muun työn ohessa. Hoitosopimukset on tehty oman eläinmäärän mukaisesti”, Jaakola huomauttaa.
Maa- ja metsätalousministeriön näkemys on, että sopimuksen ehtojen soveltamisessa noudatetaan Ruokaviraston antamia nykyisiä ohjeita.
”Tällä hetkellä ei ole valmistelussa muutoksia olemassa oleviin säädöksiin”, toteaa erityisasiantuntija Heini Lehtosalo ministeriöstä.
Lehtosalo myöntää, että laiduntaminen on susikannan leviämisen myötä uudessa tilanteessa.
”Petoja on käytännössä kaikkialla Suomessa ja yhteentörmäyksiä niiden kanssa tulee.”
Jos petopaine muuttuu sopimuskauden aikana, eikä eläimiä haluta alueella laiduntaa, sopimusta on mahdollista muuttaa.
”Lohkolla ei tarvitse olla eläimiä joka päivä. Oleellista on, että hoitotyö tulee tehtyä”, Lehtosalo sanoo.
Laidunnettavia sopimusalueita voi vähentää kesken sopimuskauden, mutta kokonaan sopimusta ei voi ilman ylivoimaista estettä keskeyttää. Lampaiden kuolema ei ole ehtojen mukaan riittävä syy irtisanoa sopimus.
”Se, mikä on tällainen riittävä ylivoimainen este, on tapauskohtaisesti viranomaisen harkinnassa. Kyseessä on sopimus, joka sitoo sen osapuolia”, Lehtosalo muistuttaa.
Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio pitää tilannetta valitettavana lampureiden näkökulmasta ja sanoo ministeriön ymmärtävän tuottajan aseman.
Ministeriössä ei olla tällä hetkellä laatimassa ohjeistuksia tai puuttumassa susivahinkoja kohdanneiden tilojen sopimusehtoihin.
”Ruokaviraston tehtävä on huolehtia siitä, että tapauskohtaisen arvioinnin kriteerit ovat koko maan tasolla ely-keskuksissa yhtenäisiä”, Husu-Kallio toteaa.
Husu-Kallion mukaan laiduntavien eläinten hyvinvointi turvataan lainsäädännössä ja vaaditut toimenpiteet, kuten petoaita ja häirintälaiteet, ovat tilanteessa riittäviä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
