Uusi viljelijä toivoo enemmän tietoa ja tukea

Miika Virpiö toivoo, että viljelijäksi ryhtyminen helpottuu. Suomessa valtaosa ryhtyy viljelijäksi vanhempiensa jalanjäljissä. 

Suomessa on harvinaista tulla alalle ilman sukupolvenvaihdosta. Eri ammateista maanviljelijän ja eläintenkasvattajan ammatti siirtyy kaikkein useimmin vanhemmilta lapsille, Helsingin Sanomien ja Tilastokeskuksen tuore selvitys kertoo.

”Maanviljelijän ammatin pitäisi olla kaikille mahdollinen uravaihtoehto”, sanoo vihtiläinen Miika Virpiö. Hän aikoo aloittaa vihannesten viljelyn ilman aiempaa kokemusta maataloudesta.

Euroopassa tilanteeseen on jo herätty. Vuonna 2012 käynnistettiin EIP-Agri-hanke, joka kokoaa yhteen eurooppalaisia maanviljelijöitä, neuvojia, tutkijoita, yrityksiä ja järjestöjä. Hanke on osa EU:n kestävän kasvun ohjelmaa.

Tiedon ja tuen saanti voi olla uusille vaikeaa.

”Nykyiset kanavat ja verkostot on tehty niille, joilla on jo kokemusta alalta. Uusille pitäisi olla oma verkosto, joka puuttuu Suomesta”, Virpiö sanoo.

Kari Koppelmäki aloitti vaimonsa kanssa vihannesten viljelyn Hyvinkäällä vuonna 2010. Hänen mukaansa uusille ei ole yhteiskunnan tukea, vaan koko järjestelmä on kehitetty sukupolvenvaihdoksia ajatellen.

”Uusia ei houkutella alalle tai ainakaan se ei näy hallinnon toimissa. Uusia ei osata edes auttaa, vaan sanotaan heti, että se ei ole kannattavaa”, Koppelmäki sanoo.

”Jos halutaan uusia viljelijöitä, ulkopuolelta tulevat pitäisi ottaa vakavasti.”

Virpiön mukaan kokeneemmat viljelijät voisivat olla avoimempia uusille tulokkaille.

Suurin ongelma uusille tulokkaille on maan korkea markkinahinta verrattuna siitä saatuun tuottoon, sanoo Pro Agrian investointipalveluiden asiantuntija Jarmo Keskinen. Vapailta markkinoilta ostaminen on liian kallista.

Tyypillinen sukupolvenvaihdoshinta on 2 000 euroa hehtaarilta, mutta markkina-arvo Etelä-Suomessa on viisinkertainen.

Maa- ja metsätalousmaan hinnasta on Keskisen mukaan muodostunut markkinakupla. Jos maatalous olisi liiketoimintaa, maasta maksettaisiin tuottoarvo.

”Uusille ei välttämättä haluttaisi myydä maata: Nykyiset aktiiviviljelijät eivät ole kauhean innoissaan siitä, että tulisi uusia ulkopuolelta, koska lisämaista on kova kysyntä ja kilpailu. Ei haluttaisi, että tulee lisää kilpailua”, Keskinen sanoo.

Myös maatalousylitarkastaja Sanna Koivumäki maa- ja metsätalousministeriöstä pitää korkeaa hintaa usein aloittamisen esteenä, vaikka kiinnostusta olisi.