Kaukokartoitusta aletaanjälleen testata tukivalvonnoissa
Maanmittauslaitoksen tarkastaja Petri Matintalo määritteli vuonna 2002 kasvulohkojen pinta-aloja ja viljelykasveja satelliitti- ja ilmakuvista. Vasemmalla kuvaruudulla näkyy kolme satelliittikuvaa, luokituskuva sekä peltolohkojen reunaviivat. Oikealla ruudulla on ilmakuva. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoKaukokartoitusta testataan maataloustukien valvonnoissa ensi vuonna kymmenen vuoden tauon jälkeen.
EU:hun liittymisen jälkeen tiloja valvottiin usean vuoden ajan satelliittien avulla. Satelliittivalvonnoista luovuttiin, koska niillä ei saatu aikaan kustannushyötyjä, kertoo valvontaosaston johtaja Carl-Gustav Mikander Maaseutuvirastosta (Mavi).
”Useimmilla valvottavista tiloista oli joka tapauksessa käytävä paikan päällä. Suomessa tukijärjestelmän vuoksi viljeltävät kasvilajit tarkastetaan kasvulohkoittain, eikä senaikaisilla menetelmillä saatu kasvulohkoista riittävän tarkkaa tietoa.”
Nyt kaukokartoituksen kokeilemiseen uudelleen on rohkaissut tekniikan huima kehitys. Mavi on paraikaa käynnistämässä pilottihanketta, jossa menetelmää testataan pienellä alueella ensi vuoden tukivalvonnoissa.
”Sen jälkeen tiedetään, pystytäänkö tietokoneen ruudulta näkemään riittävän tarkasti, mitä kasvulohkoilla viljellään”, Mikander kertoo.
Ainakin ensi vuonna kaukokartoituksella valvottava alue on vielä suppea. Mikander muistuttaa, että useat valvontoihin vaikuttavat asiat muuttuvat ensi vuoden jälkeen EU:n maatalouspolitiikan uudistuksessa.
Aiemmasta poikkeavaa valvottavaa ovat tuomassa ainakin tukijärjestelmän viherryttäminen ja ympäristötukijärjestelmän muutokset, Mikander pohtii.
Suomi on valvontojen suhteen varsin poikkeuksellinen EU-maa. Valtaosa, peräti 80 prosenttia, EU-pelloista valvotaan kaukokartoituksella. Monessa jäsenmaassa kaikki valvonnat ovat satelliittivalvontaa.
Miksi sitä ei sitten hyödynnetä Suomessa?
”Tärkein tekijä ovat tukijärjestelmän kansalliset sovellutukset, erityisesti ympäristötuki. Se on huomattavasti laajempi ja siksi hankalampi hallinnoida ja valvoa kuin muiden jäsenmaiden tukijärjestelmät.”
Suomen ohella vain Itävallassa kaukokartoitusta ei käytetä laajasti tukivalvonnoissa. Sielläkin tilanne on mahdollisesti muuttumassa.
”Itävallassa kaukokartoituksen pilottihanke on aloitettu tänä vuonna”, Mikander kertoo.
Ensimmäisinä EU-jäsenyysvuosina satelliittikartoitusta käytettiin Suomessa vuosittain noin 4 000 tilan valvonnassa. Niiden lisäksi noin tuhannelle tilalle tehtiin tilakäynti.
Satelliittivalvontaan valittiin tuolloin kohteeksi tiettyjen erikseen valittujen kuntien kaikki maatilat. Tilat tarkastettiin tulkitsemalla satelliittikuvia ja ilmavalokuvia.
Kaukokartoituksen piirissä olevalle tilalle tehtiin tilakäynti, jos kuvatulkinnan tulos erosi siitä, mitä viljelijä oli tukihakemuksessaan ilmoittanut.
Vuonna 1997 julkaisemassaan tiedotteessa valvonnoista tuolloin vastannut maa- ja metsätalousministeriö kertoi, että ”kaukokartoitus antaa tasapuolista tietoa siitä, kuinka tukihakemuksessa ilmoitetut tiedot pitävät paikkansa”.
Vielä vuonna 2002 Maaseudun Tulevaisuudessa (26.6.) kerrottiin, että satelliitti- ja ilmakuvien pohjalta valvotaan noin 2 200:ta maatilaa. Tuolloin se oli enää puolet valvottavien tilojen kokonaismäärästä.
Vuonna 2003 kaukokartoitusta käytettiin Mikanderin mukaan valvonnoissa viimeisen kerran.
JUHANI REKU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
