Afrikkalaisella sikarutolla takanaan valitettavan voittoisa vuosi
14 EU:n jäsenvaltiota ilmoitti viime vuonna afrikkalaisesta sikarutosta. Kotieläiminä pidettyjen sikojen tautitapauksia oli peräti viisi kertaa enemmän kuin vuonna 2022.
Suomessa afrikkalaista sikaruttoa ei ole todettu koskaan. Tauti ei tartu ihmisiin. Kuva: Kari SalonenSikojen ja villisikojen vaarallinen tauti ei ota laantuakseen EU:ssa. Afrikkalaista sikaruttoa (ASF) todettiin viime vuonna 14 jäsenvaltiossa. Tauti levisi ensimmäisen kerran Ruotsiin ja Kroatiaan, levisi uusille alueille Italiassa ja ilmestyi uudelleen Kreikkaan kahden vuoden tauon jälkeen.
Kotieläiminä pidettävien sikojen ASF-epidemioita oli unionin alueella viisi kertaa enemmän kuin vuonna 2022 ja eniten sitten vuoden 2014, kertoo tuoreessa raportissaan Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (Efsa).
Kesysioissa todettiin lähes 2 000 tautitapausta, joista 96 prosenttia oli Kroatiassa ja Romaniassa. Kroatiaan ASF levisi viime vuonna ensimmäisen kerran, Romaniaa tauti on vaivannut jo vuosia.
Villisikojen tautitapausten määrä EU:ssa kasvoi sekin viime vuonna 10 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Jäsenvaltioista Puolassa sairastumisia oli eniten: 2 686 taudinpurkausta, mikä on 34 prosenttia kaikista unionin taudinpurkauksista.
EU:n ulkopuolisista maista ASF:ää löydettiin viime vuonna ensimmäisen kerran Kosovosta ja Bosnia-Herzegovinsta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
