Risikko penää toimia maatalouden talousahdinkoon – ratkaisuksi ehdotetaan 40 miljoonan euron edestä valtion takaamaa lainaa

"Mihin toimenpiteisiin ja milloin hallitus ryhtyy, jotta maatalouden talouskriisiä voidaan nopeasti helpottaa?" kansanedustaja Paula Risikko kysyy. Kuva: Kari Salonen

Kansanedustaja Paula Risikko (kok.) esitti joulukuun puolivälissä eduskunnan puhemiehelle kirjallisen kysymyksen maatalouden talouskriisin helpottamisesta.

"Maatalousyrittäjien toiminnan kannattavuus on heikentynyt merkittävästi huonon satotilanteen ja voimakkaasti nousseiden tuotantokustannusten takia. Useilla tiloilla on maksuvalmiusongelmia. Varsinkin voimakkaasti investoineet tilat ovat nyt vaikeuksissa", Risikko toteaa kirjeessään.

Risikon mukaan tilanne on vakava ja monilla tiloilla pohditaan, kylvetäänkö ensi keväänä enää lainkaan. Risikko toteaa, että suurin osa maatalouden ahdingon ratkaisuista liittyy markkinoiden toimimiseen. Muita keinoja ovat muun muassa tukien maksatuksen nopeuttaminen, maksuvalmiuslainat ja suorat kriisituet maatiloille.

"Mihin toimenpiteisiin ja milloin hallitus ryhtyy, jotta maatalouden talouskriisiä voidaan nopeasti helpottaa? Aikooko hallitus muuttaa elintarvikemarkkinalakia niin, että alan neuvottelumekanismi toimisi nykyistä paremmin?" Risikko kysyy.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) vastasi esitettyihin kysymyksiin. Maatilatalouden kehittämisrahaston (Makera) johtokunta on ehdottanut maatalouden maksuvalmiuslainojen valtiontakausten käyttöönottoa vuoden 2022 alusta lähtien.

Uusien valtion takaamien lainojen määräksi johtokunta ehdottaa enintään 40 miljoonan euron takauksen myöntämisvaltuutta.

"Valtiontakausten tarkoituksena on turvata maatalouden toimintaedellytykset ja parantaa tilojen maksuvalmiutta tilanteessa, jossa maatalouden toimintaympäristön muutokset tai poikkeukselliset sääolot ovat ajaneet maatalousyrityksiä tilapäisiin taloudellisiin ongelmiin", Leppä sanoo vastauksessa.

Takaukset on tarkoitus kohdentaa sellaisille maatalousyrityksille, joilla on edellytykset jatkuvaan ja kannattavaan toimintaan maksuvalmiusongelmista selviytymisen jälkeen.

"Tällä hetkellä ei olla valmistelemassa tulotukityyppisiä toimenpiteitä. Ensisijaisena keinona on parantaa maatalouden kannattavuutta lisäämällä markkinoilta saatavia tuottoja niin, että tuotot vastaavat kustannuksia, ja alentamalla maatalouden tuotantokustannuksia. Kannattavuutta on siis parannettava markkinaehtoisin toimenpitein."

Kauppatapalautakunnan 15. joulukuuta antaman suosituksen mukaan elintarvikeketjun toimijoiden kiinteähintaisessa, hintajaksoltaan pitkäkestoisessa sopimuksessa tulisi olla aito hinnantarkistusehto. Silloin hinnanmuutos olisi mahdollinen, jos esimerkiksi kustannukset markkinoilla nousevat odottamattomasti.

Elintarvikemarkkinavaltuutettu kehottaa alan toimijoita huomioimaan kauppatapalautakunnan suosituksessa mainitut reunaehdot sopimusta laadittaessa. Valtuutettu on ilmoittanut jatkavansa hankintakäytäntöjen selvittämistä ja käynyt toimitusketjun osapuolten kanssa keskusteluja kannattavuuskriisin ratkaisuista.

"Meneillään olevat selvitykset huomioiden sekä se, että uudistettu elintarvikemarkkinalaki on ollut voimassa vasta marraskuun 2021 alusta alkaen, on liian aikaista arvioida lain muutostarpeita. Totean kuitenkin, että jo nykyisen lain puitteissa voidaan tarkastella esimerkiksi heikomman sopimusosapuolen kannalta kohtuuttomia sopimusehtoja", Leppä sanoo.