Täsmäviljelyn voi aloittaa pienin askelin

"Vaikka täsmäviljelytekniikalla on hintansa, on siitä kannattanut maksaa. Vastinetta rahalle syntyy vuosien mittaan. Eniten hyötyä uudesta tekniikasta on ollut lannoituksessa ja kasvinsuojelussa. Lisäksi viljelykirjanpito jää automaattisesti talteen pilveen", Ilkka Matinolli sanoo. Kuva: Markku Pulkkinen

Ajo-opastin on ensimmäinen hankinta, kun täsmennetään peltoviljelyä. Opastinten hinnat lähtevät tuhannesta eurosta ylöspäin. Kuva: Markku Pulkkinen

Salossa maaliskuun alussa järjestetyssä Täsmäviljelyfoorumissa pohdittiin täsmäviljelyn mahdollisuuksia peltoviljelyn kannattavuuden parantajana ja kuultiin käytännön kokemuksia täsmäviljelylaitteiden käyttäjiltä.

Maatalousyrittäjä Ilkka Matinolli Tyrnävältä otti täsmäviljelymenetelmät käyttöön 130 hehtaarin kasvinviljelytilallaan kymmenisen vuotta sitten.

"Aloitin ajo-opastimen hankinnalla ja hetken päästä hommasin automaattiohjauksen. Ajo-opastimen dataa varten olen hankkinut Trimblen Farm Works -ohjelman ja siitä on ollut paljon apua. Pystyn nyt seuraamaan tarkasti lohkokohtaisia tapahtumia, työajan käyttöä ja kulutusta. Kaikki viljelytoimet pyörivät tämän ohjelman ympärillä. Näppään ajo-opastimen aina päälle, kun lähden pellolle haahuilemaan", Matinolli kuvailee.

Täsmäviljelyteknologian käyttö kannattaakin aloittaa GPS-paikannukseen perustuvasta ajo-opastimesta. Ajo-opastin ohjaa kuljettajaa merkkivaloilla, jotta lohko tulee käsiteltyä tasaisesti ilman päällekkäistä ajoa tai käsittelemättömiä kohtia. Ajo-opastin on tavallaan digitaalinen vaahto- tai kylvölinjan merkitsijä. Ajo-opastin kertoo myös käsitellyn pinta-alan, jolloin on helpompi seurata siementen, lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden kulutusta.

Ajo-opastimien perusversioita saa 1 000–2 000 eurolla ja niillä pääsee viljelytoimissa 20–30 sentin tarkkuuteen. Kun liittää opastimeen RTK-korjaussignaalilla varustetun lisälaitteen, pääsee 2,5 sentin tarkkuuteen.

Matinolli on liittänyt ajo-opastimeen myös lohkoautomatiikan. Lohkoautomatiikka hallitsee työkoneita, kuten ruiskua, lannoitinta ja kylvökonetta.

"Investoin äsken Tumen kylvölannoittimeen ja teimme tehtaan kanssa siitä täsmäviljelykoneen jakamalla neljän metrin työleveys kahdeksaksi puolen metrin lohkoksi. Automatiikasta on paljon iloa kiilaavilla ja avo-ojitetuilla lohkoilla. Pystyn tarvittaessa kylvämään vaikka vain puolen metrin kaistan. Olen säiliöstäkin huomannut, että siemeniä ja lannoitteita säästyy."

"En jätä kylväessä ajouria, mutta ajo-opastimen ansiosta ruiskutusurat sattuvat joka vuosi suunnilleen samoihin paikkoihin, jolloin pellon tiivistyminen vähenee."

Työmukavuuden paraneminen on myös ajo-opastin-automaattiohjausyhdistelmän hyviä puolia.

"Niinkin yksinkertainen asia kuin suoraan ajaminen helpottuu, ja ratinpyöritys vähenee. Niskasäryt ovat vähentyneet huomattavasti", Matinolli hymyilee.

Uutta teknologiaa mielellään hyödyntävä yrittäjä kertoo nälän kasvaneen syödessä ja nyt leikkuupuimurissakin on satokartoituslaite.

"Satokartoituslaite ja Yaran CropSat-palvelu ovat avanneet silmiä moneen asiaan. Niitä käytän lannoituksen suunnittelun apuvälineinä, sillä silmä ei kerro aina totuutta. Kasvusto voi näyttää hyvältä, mutta satoa ei kuitenkaan tule. Ennen kuin siirtyy N-sensoriin tai muihin kalliimpiin satopotentiaalin mittauslaitteisiin, kannattaa hyödyntää edulliset satelliittikuvat. Pelkkään teknologiaan en kuitenkaan luota, vaan päätän viljelytoimet kasvuston tarkastelun perusteella", Matinolli painottaa.

Matinolli on taiteillut kolmena kesänä täsmäviljelylaitteistollaan myös taideteoksia peltoihinsa Ouluun laskeutuvien lentomatkustajien iloksi. Pelloilla on näkynyt hevonen, viirupöllö ja kannanotto reilun ruokaketjun puolesta.

Ensimmäistä kertaa järjestettyyn Täsmäviljelyfoorumiin osallistui viitisensataa viljelijää ja kasvintuotannon asiantuntijaa. Foorumi-idean kehittänyt viljelijä ja maatalousneuvoja Olli-Pekka Ruponen Toivon Tilalta oli tyytyväinen osanottaja- ja näytteilleasettajamäärään.

"Tällainen täsmäviljelytapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa Pohjoismaissa ja saimme nyt luotua Suomeen uuden, täsmäviljelyn ja digitaalisen ruokaketjun yhteisön. Täsmäviljelytiedolle on selvästikin kysyntää. Näyttää siltä, että teeman mukaisia tapahtumia ja pienempiäkin tapaamisia järjestetään lisää jo lähitulevaisuudessa", Ruponen iloitsee.

Toivon Tilan pääyhteistyökumppaneina Täsmäviljelyfoorumin järjestelyissä olivat Yrityssalo ja Hämeen ammattikorkeakoulu. Tapahtuma sai Vaasan Oy:ltä 7 000 euron Tuottajalle kiitos -stipendin.

Täsmäviljelyfoorumin seminaariesitykset löytyvät foorumin YouTube-kanavalta.