Skogbyn satama Hankoniemellä hohtaa valkoisena kipsistä – peltoa ei ole vapautunut odotetusti levitykseen

Kauden kymmenettä kipsilaivaa purettiin torstaina Skogbyn samassa Raaseporissa. Toiset kymmenen on vielä tulossa. Kuva: Pasi Leino

Meriauran Baltic Sailor -rahtialus toi kesän kymmenennen kipsilastin torstaina Hankoniemellä sijaitsevaan Skogbyn satamaan. 15 vuoden tauon jälkeen käyttöön otetun sataman laiturialue hohtaa valkoisena.

Laivaukset ovat edenneet aikataulussa, ja tasan puolet kipsistä on nyt tuotu Yaran Siilinjärven tehtaalta Skogbyn ja Naantalin satamiin.

Kipsi ei kuitenkaan ole kulkenut toivotulla tavalla satamista eteenpäin tiloille. Vajaa puolet kipsistä on ajettu tiloille odottamaan levitystä. Jälkiversonnan viivyttämien puintien takia peltoa ei ole vapautunut odotetusti, kertoo projektikoordinaattori Jyrki Heino Meriauralta.

Meriaura huolehtii alihankkijoiden kanssa koko ketjusta, rahdeista peltolevitykseen.

Laivarahdit alkoivat heinäkuun puolivälissä ja jatkuvat syyskuun lopulle. Yaran kanssa on sovittu, että Siilinjärveltä lähtee kaksi laivaa viikossa kymmenen viikon ajan, Heino kertoo.

Baltic Sailorin uumenissa seilasi yli 2000 tonnia kipsiä Yaran Siilinjärven tehtailta. Kuva: Pasi Leino

Puintien viivästyminen on siirtänyt kipsin levitystä pellolla. Kipsi-urakat on jaettu viiteen alueeseen, ja alku on ollut hidasta joka puolella. Vasta alle viisi prosenttia kipsistä, alle laivallinen, on levitetty, Heino kertoo.

Kipsiä kulkee myös paluukuljetuksina autoilla, ehkä vajaan laivalastin verran, Heino kertoo. Pääosa tulee laivoilla Saimaan kanavan kautta.

Satamissa tilaa vielä on ja tuodut erät pidetään erillään ainakin sen ajan, kun niistä otettujen näytteiden analysointi kestää. Vielä kasoja ei ole tarvinnut yhdistää, Heino kertoo.

Heinon mukaan kipsin peltolevityksen arveltiin olevan pullonkaula, mutta ensikokemusten mukaan se puoli vetää hyvin. Urakoitsijat ovat kalkinlevittäjiä, ja kipsin levitys on hyvin samanlaista.

"Viljelijät ovat suhtautuneet kipsi-hankkeeseen positiivisesti, ja hanke on saanut lentävän lähdön. Alun perin ajateltiin, että ensimmäinen syksy vielä harjoitellaan. Niin ei käynyt, kun mukaan lähtijöitä oli niin paljon, noin 400 viljelijää", kertoo projektipäällikkö Pekka Salminen Varsinais-Suomen ely-keskuksesta.

Kalkin levitysurakka on kärsinyt puintien viiveistä. Urakoitsija Thomas Lindqvist pääsi töihin torstaina Perniössä. Kuva: Pasi Leino

Syksyn aikana on tarkoitus levittää kipsiä 10 500 hehtaarille. Se on silti vasta alkua. Vuoden päästä levitysmäärä on tarkoitus kaksinkertaistaa, ja kolmannelle vuodelle kaavaillaan vielä yhtä suurta nousua, Salminen kertoo.

Kipsi kuljetetaan lähes kokonaisuudessaan laivoilla, vaikka laiva- ja maantierahtien hintaero on aika pieni. Laivarahdeissa kipsiä joudutaan kuljettamaan autoilla ensin Siilinjärvellä ja uudelleen satamista tiloille, joten kuormauksia tulee paljon.

"Ympäristön kannata laivakuljetus on kuitenkin eduksi ja siksi sitä on mielekästä suosia", Salminen korostaa.

Kipsi-hankeen aikana on tarkoitus levittää kipsiä 50 000–85 000 hehtaarille. Ala lienee noin puolivälissä, sillä määrärahat riittävät 65 000 hehtaarin kipsaukseen, Salminen sanoo.

Luomupelloille kipsiä ei levitetä, koska se vaatisi luomuhyväksytyn tuotteen eikä Yaran kipsi täytä ehtoja. Luomukipsiä saa, mutta hinta on moninkertainen.

Salmisen mukaan hanke voi tuntua isolta, mutta Siilinjärven lähtöpäässä kipsikasat eivät madallu, päinvastoin. Kolmessa vuodessa lounaiseen Suomeen kuljetetaan 250 miljoonaa kiloa kipsiä, mikä on alle kymmenesosa siitä, mitä Siilinjärvellä samassa ajassa syntyy.

Salmisen mukaan Saaristomeren valuma-alue valikoitui kohteeksi, sillä siellä meriin laskevien jokien fosforikuorma on kasvanut, kun muualla tilanne on ollut päinvastoin. "Kipsille on tarvetta muuallakin."