Punahomeriski ennakoitava jo ennen kylvöjä
Erot punahomeen kestävyydessä ovat pieniä Suomessa viljeltävillä ohra- ja kauralajikkeilla. Enemmän punahomeriskiin vaikuttavat sää ja viljelyolosuhteet. Ennakoivat kasvisuojelutoimet on tehtävä nyt ennen kylvöjä, MTT muistuttaa.
Kuva: MT:n arkistoKun olosuhteet ovat punahomeelle suotuisat, merkittäviä määriä hometoksiineja voi muodostua kaikissa viljelyssä olevissa lajikkeissa, kertoo erikoistutkija Marja Jalli MTT:stä.
”Lajikkeita, joissa punahome ei etenisi lainkaan, ei ole maailmalla vielä kehitetty.”
Riskiin voi silti vaikuttaa lajikevalinnalla.
”Viljelyvarmuuden, kasvuvyöhykesuositusten ja korren lujuuden huomioiminen ovat tehokkaimpia lajikevalinnalla tehtäviä punahomeriskiä alentavia toimia. Punahomeen kestävyys ilmenee lajikkeessa hitaammin etenevänä infektiona ja matalana toksiinipitoisuutena.”
Vanhempi tutkija Päivi Parikka MTT:stä kehottaa käyttämään hyvälaatuista, peitattua kylvösiementä. Se on punahomeiden hallinnan perustoimenpide.
”Osa punahomelajeista vaikuttaa siemenen itävyyteen. Tilan omaa siementä käytettäessä on muistettava tehdä itävyystesti. Siemenen lajittelu poistaa pienimmät jyvät, joissa punahometta aiheuttavien Fusarium-sienten määrä on usein normaalikokoisia jyviä suurempi.”
Fusarium-tartunta säilyy pellossa talven yli edellisen kasvukauden kasvustojätteessä, joten edellisen vuoden satojätteiden multaus tai hajoamisen nopeuttaminen voivat alentaa tartuntariskiä.
Myös viljelykierto on tärkeä torjuntamenetelmä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
