”Typen ja fosforin kierto voitava ottaa huomioon”
Viljelijän pitäisi voida ottaa huomioon lannoitteiden ravinnemääriä laskiessaan, että typpi ja fosfori käyttäytyvät maaperässä täysin eri tavoin, korostaa ympäristöjohtaja Liisa Pietola, tuottajajärjestö MTK:sta.
Typen kierto maaperässä on vahvasti sidoksissa maan mikrobitoimintaan. Fosforin kiertoon pieneliötoiminnalla taas ei ole läheskään yhtä suurta vaikutusta, mutta maa pidättää fosforin sitä tiukemmin, mitä vähemmän sitä on maassa.
”Kasvien tarvitseman typen lisäksi täytyy laskea, kuinka paljon maan pieneliötoiminta kuluttaa typpeä. Osa typestä haihtuu väistämättä”, Pietola muistuttaa.
Typpi on maassa pääasiassa orgaanisena typpenä sekä ammoniumtyppenä, jonka pieneliöt muuttavat nopeasti nitraattitypeksi.
Näistä nitraattityppi voi huuhtoutua, jos maassa on runsaasti ylimääräistä vettä. Myös huuhtoutumisvaraa pitäisi ottaa huomioon lannoitusmääriä laskettaessa.
”Typpitase ei voi näistä syistä johtuen olla nolla. Se pitää lähtökohtaisesti jättää positiiviseksi.”
Pietolan mukaan fosforitase voi olla nolla, jos maan kasveille käyttökelpoisen fosforin määrä eli fosforiluku (milligrammaa fosforia litrassa maata, mg/l) on riittävä, reilusti korkeampi kuin nykyinen tavoitetaso yhdeksän milligrammaa litrassa. Mieluiten sen pitäisi olla 15–20 milligrammaa.
”Yhdeksän on ryöstöviljelyä.”
Kasvit ovat heikoilla varsinkin silloin, jos fosforitaso on kovin alhainen. Tällöin kasvit eivät pysty hyödyntämään maassa olevaa fosforia ja muita ravinteita varsinkaan kasvukauden alussa, jolloin Suomessa on kylmä.
JUHANI REKU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
