Syysrapsi pärjäsi Pohjois-Pohjanmaalla
Syysrapsi on kokeilemisen arvoinen kasvi Pohjois-Pohjanmaalla, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) tutkija Miika Hartikainen sanoo.
Hartikainen kertoi MTT Ruukin syysrapsikokeesta Kasvinsuojeluseuran syyspuinti-tilaisuudessa Sastamalassa tiistaina.
Ruukin kahdeksan aarin syysrapsin koeala kylvettiin 22. heinäkuuta 2013.
Lajikkeena oli Pioneer Maximus. Puolikääpiöivän lajikkeen kasvupiste pysyy matalalla, ja siksi sen arvioitiin soveltuvan pohjoiseen, Hartikainen kertoo.
Syksy oli Ruukissa pitkä ja lämmin. Nyrkkisääntönä on, että syysrapsin pitäisi ennen talven tuloa saada 450 astetta lämpösummaa. Viime syksynä sitä kertyi kylvön jälkeen yli 600 astetta.
Kasvulehtiä kehittyi kymmenen, kun minimitavoite on kahdeksan.
Kasvutiheydeksi tavoiteltiin 50 kasvia neliöllä. Kasvusto oli syksyllä täystiheä, Hartikainen kertoo.
Talvi oli erikoinen: vesisateita ja lämpimiä kelejä riitti pitkin talvea. Vasta helmikuussa saatiin pysyvämpi, vaikkakin hyvin ohut lumipeite.
Kun lumi suli huhtikuussa, kasvusto näytti täysin kuolleelta. Kevätlannoitus tehtiin vapun aattona, ja silloin kasvit jo vihersivät.
Lopullinen kasvutiheys oli lopulta reilu puolet kylvötiheydestä. Kasvustossa oli muutama aukkopaikka, mutta ne täyttyivät kesän aikana.
Pieni yksinäinen rapsialue keräsi Hartikaisen mukaan kaikki mahdolliset tuhoeläimet. Talvella sitä kaivelivat kauriit ja jänikset, kasvukaudella riesana olivat rapsikuoriaiset. Ennen puintia linnut tekivät melkoista tuhoa.
Hehtaarisadoksi kertyi 2 900 kiloa. ”Alkukesällä odotus oli kolmen tonnin pintaan, mutta linnut verottivat siitä pari sataa kiloa.”
Hartikaisen mielestä koe onnistui kaikin puolin mallikkaasti. ”Kyllä syysrapsi on potentiaalinen kasvi meidän alueella.”
Tänä syksynä Ruukkiin perustettiin uusi 11 aarin syysrapsikoe.
SATU LEHTONEN
Kasvulehtiä kehittyi
kymmenen,
kun minimitavoite
on kahdeksan.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
