Rehumyllärit hermostuneita – viljaa pitäisi ostaa, mutta tarjonta on niukkaa ja hinnat pilvissä

Huittisissa sijaitsevan Satarehun toimitusjohtaja Jarkko Jokinen kuvailee viljamarkkinoiden tilannetta hirveäksi. Kuva: Veikko Niittymaa

Viljojen rakettimainen kallistuminen huolettaa rehutehtaita. Viljan kallistuminen siirtyy suoraan rehujen hintaa eikä nousulle näy loppua. SM:n kyselyssä rehumyllärit kertovat katseiden olevan kotimaassa eikä tuontipäätöksiä ole tehty.

”Reseptikustannus tuntuu suoraan hinnoissa, kun esimerkiksi täysrehussa viljan osuus on noin 70 prosenttia. Yli puolet viljan hinnan noususta siirtyy rehun hintaan. Prosenteissa puhutaan kaksinumeroisista nousuista”, A-rehun hankintajohtaja Ilkka Ala-Fossi toteaa.

Valkuaisrehujen hinnoissa nousu on tasaisempaa, sillä maailmalla valkuaisen hintaa määräävästä soijasta on saatu kohtuullisen hyvä sato.

Tuottajien kannalta tilanne on tukala. ”Kyllä siellä on hätä”, Ala-Fossi sanoo.

Hän arvelee, että jotkut, joilla on reilusti varastotilaa, ovat saattaneet hankkia sekä rehua että viljaa tavallista enemmän varastoon talveksi. ”Harvalla tilalla kovin isoja varastotiloja on.”

Kinnusen Myllyn toimitusjohtaja Aarne Kinnunen kertoo, että viljan kallistuminen on jo realisoitunut hintoihin.

”Pari kertaa on jo syksyn aikana jouduttu korjaamaan hintoja ylöspäin. Massarehut ovat kapeakatteisia, ja viljan hinta heijastuu jollain aikavälillä rehuhinnastoon väkisin. Tonnihinnat ovat nousseet kymmeniä euroja.”

Myös muiden kasviperäisten raaka-aineiden hinta on noussut, joskaan ei yhtä rajusti kuin viljan.

Kinnusen mylly ostaa osan viljoista sopimustuottajilta, mutta markkinahintaan. Vielä raaka-ainetta on löytynyt, mutta ostotarvetta on edelleen paljon. ”Luotamme, että saamme kotimaista viljaa tarpeeksi, vaikka kaikki sitä hamuavat. Täällä Pohjois-Pohjanmaalla viljellään paljon viljaa.”

Luomussa hintojen nousu ei ole ollut yhtä jyrkkä kuin tavanomaisessa viljassa.

Rehukauppaa tilanne ei ole muuttanut. ”Karja tarvitsee rehun joka tapauksessa. Vaikuttaako tämä tilojen lopettamisherkkyyteen, sen näyttää aika.”

”Hirveältä näyttää, kun ei tiedä yhtään, kuinka kauan viljan hinnan nousu jatkuu”, kuvailee Satarehun toimitusjohtaja Jarkko Jokinen.

”Tilanne ei ole helppo viljelijälle eikä tältä säästy elintarvikeketjussa kukaan.”

Rehuvalmistajalle tilanteessa ei jää muuta vaihtoehtoa kuin siirtää viljan kallistumista tuotteiden hintoihin. Myös raaka-aineen riittäminen huolettaa. Siipikarjan rehuihin erikoistunut Satarehu käyttää vehnää ja kauraa. Ohrapula vaikuttaa toimintaan välillisesti, koska se lisää kauran ja vehnän kysyntää. ”Kädestä suuhun tässä eletään. Saatavuus on huono ja hinnat korkealla.”

Jokinen luottaa kuitenkin, että Suomessa on viljaa. ”Toivotaan että se lähtee liikkeelle ja riittää.”

Satarehu hankkii viljan Avenan kautta. Suunnitelmia tuontiraaka-aineen käytöstä ei toistaiseksi ole. ”Kaikki skenaariot tässä tilanteessa kartoitetaan, mutta tuonti on viimeinen vaihtoehto.”

Jokinen uskoo, että vaikein tilanne nähdään vasta ensi kesänä, kun varastot tyhjenevät. ”Kotieläintiloille yhtälö on kestämätön. Toivottavasti kaupan uudet hinnoittelujaksot tuovat helpotusta.”

Toimitusvarmuuden säilyttäminen turvallisilla vesillä vaatii jatkuvaa työtä, hankittavaa on vielä paljon, kuvailee Hankkijan rehuliiketoiminnan johtaja Henrik Willberg.

Myös Hankkijalla lähtökohtana on, että kotimaisen raaka-aineen tilanne katsotaan ensin. ”Ei ole tuotu viljaa, eikä tuonnista ole tehty päätöstä."

Willberg tiedostaa muiden tavoin tuottajien hädän. ”Yritämme tehdä kaikkemme, että keksisimme keinoja hallita kustannusten nousua.”

Lantmännenin rehuliiketoiminnan johtaja ei halunnut ottaa kantaa rehujen hintanäkymiin.