Työt kannattaa ulkoistaa halvemmalla tekevälle
Vasikoiden kasvatuksessa on oltava tarkkana, jotta niistä kasvaa hyviä lypsylehmiä. Osa maitotiloista ulkoistaa hiehojen kasvatuksen niin sanottuihin hiehohotelleihin. Jaana Kankaanpää Kuva: Viestilehtien arkistoTAMPERE (MT)
”Töiden ulkoistaminen kannattaa, jos joku pystyy tekemään työn paremmin ja halvemmalla kuin itse”, yritysneuvoja Arto Karila Pro Agria Etelä-Savosta sanoi torstaina Faban lypsykarjaseminaarissa Tampereella.
Viljan kuivaus tai esimerkiksi kaivinkonetta vaativat maatilan työt on useilla tiloilla jo vuosikymmeniä teetetty muilla.
Viime vuosina urakoitsijoiden käyttö on lisääntynyt entisestään ja nyt osa lypsykarjatiloista on ulkoistanut koko kasvintuotannon tai hiehojen kasvatuksen.
Syinä ulkoistamiseen ovat useimmiten aika ja raha. Kaikkia töitä ei ehditä tehdä itse tai uusien koneiden hankinta ei ole järkevää tai mahdollista.
Ulkoistamalla osan töistä urakoitsijoille pystyy viljelijä keskittymään niihin töihin, joihin hänellä on paras ammattitaito.
Vaihtoehto urakoitsijan käytölle peltotöissä on omien koneiden hankinta. Karila toteaa, että urakoitsijoilla on yleensä uudet hyvät koneet käytössä, jolloin viljelijä saa parhaan tekniikan käyttöönsä. Omilla vanhemmilla koneilla ei pääsisi samaan työtulokseen.
Lypsykarja kannattaa kesällä ruokkia hoidetulla laitumella säilörehun sijaan. Laidunpinta-alaa tarvitaan kesäksi viisi aaria lehmää kohti.
”Maaningan tutkimusnavetalla viime kesänä 120 lehmää tarvitsi koko kesän aikana vain kuusi hehtaaria laidunta. Laidunalan puute on harvoin oikea laiduntamisen este”, vanhempi tutkija Auvo Sairanen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta kertoo.
Hän laskee, että 50 lehmän karjalle riittää 3,5 hehtaarin laidunala kesäksi.
Jotta laiduntaminen on kannattavaa, ei maitotuotos saa laskea laidunkaudella ja laitumen on tuotettava riittävästi satoa. Työmäärä ei saa kasvaa laiduntamisen vuoksi liian suureksi, jotta kannattavuus säilyy.
”Laitumelle laskiessa nurmen tulisi olla vähintään 20 senttimetriä korkeaa ja tiheää”, Sairanen sanoo.
Eri alueilla ja eri vuosina ei päästä sellaisiin laidunkiertoihin, että laidun riittäisi koko kesäksi. Tällöin on annettava lisäksi säilörehua.
Laidunnus on myös hyvä mainos. ”Laiduntava lehmä on maaseudun käyntikortti.”
Sairanen kertoo tutkimuksesta, jossa lehmät olivat saaneet vapaasti valita ovatko laitumella vai sisällä. Suurimman osan ajasta lehmät viihtyivät ulkona. Etenkin nukkuminen ja lepääminen ulkona oli lehmien mieleen.
Oikea vasikka- ja hiehoiän ruokinta ratkaisee, tuleeko lehmästä tuottoisa lypsylehmä.
”Ensikoiden yleisin poiston syy on ongelmat hedelmällisyydessä. Se on viesti hiehokauden ruokinnasta, ja että hieho ei ole kasvanut tarpeeksi”, sanoo maitotalouden huippuosaaja Minna Norismaa Pro Agria Pohjois-Karjalasta.
Hän muistuttaa, että vasikalle pitää antaa ternimaitoa kahden tunnin sisällä syntymästä. Ensimmäiset 40 päivää Norismaa kehottaa antamaan vasikoille isoina kerta-annoksina niin paljon maitoa kuin vasikat juovat.
Jos vieroituksen jälkeen vasikan karva menettää kiiltonsa, on kyseessä valkuaisvaje. Vaje on syytä korjata, koska muuten se näkyy lehmän maitotuotoksessa myöhemmin.
Oikealla ruokinnalla voidaan ensimmäistä poikimista aikaistaa ja poikimisväliä lyhentää. Maitotuotos nousee ja siten kannattavuus paranee, kun poikimaväli lyhenee.
Norismaa kannustaa maidontuottajia ottamaan myös umpilehmien rehuista analyysit, koska myös umpilehmien ruokinta vaikuttaa tulevaan maitotuotokseen.
Ruokinnan ohella navetan ilmanvaihto ja valaistus sekä veden saanti vaikuttavat maitomääriin.
”Navetan ikä ja koko eivät ratkaise. Huipputiloilla on ihan tavalliset navetat. Tuottajan päätökset ratkaisevat”, Norismaa sanoo.
TUURE KIVIRANTA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
