Konekaupassa kannattaa katsoa rahoituksen hintaa


Konekaupan rahoitukseen on tarjolla erilaisia vaihtoehtoja niin uusien kuin käytettyjenkin koneiden suhteen. Ylivieskalaisen AG-Huttu Oy:n yrittäjän Mika Hutun mukaan hyvistä käytetyistä koneista on jopa pulaa. Kuva: Antti Savolainen

Rahoituspäällikkö Mika Kyyhkynen Hankkijalta kertoo, että yli 40 prosenttia uusien traktoreiden ostajista ottaa rahoituksen heidän kauttaan.

"Rahoituspäätöksen tekee aina kuitenkin rahoitusyhtiö, meidän tapauksessamme OP Yrityspankki tai Danske Finance. Asiakas voi valita, kumman rahoitusyhtiön kanssa haluaa asioida."

Hankkijan tarjoaman rahoitussopimuksen pituus on maksimissaan kuusi vuotta. Vaihtokoneen arvon tai muun oman rahoituksen pitää yleensä olla 20–30 prosenttia ostettavan koneen hinnasta.

Rahoitusyhtiöiden tarjoaman luoton kokonaiskorko muodostuu vaihtuvasta viitekorosta ja marginaalista, luoton perustamismaksusta sekä kuukausittaisesta laskutuspalkkiosta.

"Vuotuinen kokonaiskorko kaikkine kuluineen jää aina alle viiden prosentin", Kyyhkynen lupaa.

Hankkijan rahoituksen saa halutessaan myös vaihtokoneisiin ja työkoneisiin. Puimureiden osalta luoton takaisinmaksun voi sopia myös niin, että viljan myynnin tai tukimaksujen aikaan voi maksaa suuremmat lyhennykset, muulloin pienemmät.

Muut konekauppiaat tarjoavat rahoitusta suunnilleen samalla hinnalla kuin Hankkija, mikä on luonnollistakin, koska kaikki käyttävät samoja rahoitusyhtiöitä.


Osamaksurahoituksen korko on tyypillisimmin 3,5 prosenttia, luoton avausmaksu on 300–500 euroa ja laskun käsittelymaksu 5–10 euroa jokaisesta lyhennyserästä. Rahoituksen kokonaisvuosikorko liikkuu siten 4,5–5 prosentissa. Etenkin laskutuspalkkioon kannattaa kiinnittää huomiota, sillä niistä voi kertyä iso summa viiden vuoden maksuaikana.

KoneAgria-näyttelyyn useammat koneliikkeet aikovat lanseerata uuden rahoituskampanjan, jossa korko on matalampi ja joihin tyypillisesti sisältyy koroton, lyhennysvapaa ajanjakso. Lyhennysvapaa on hyvä kädenojennus syksyn korjuuolojen kurittamille yrittäjille.

Maatalousrahoituspäällikkö Risto Savolainen Säästöpankki Optiasta Iisalmesta arvioi, että maatalouskonekaupat rahoittavat noin 70 prosenttia uusista traktoreista ja pankit loput.

Hyvälle asiakkaalle Savolainen lupaa esimerkiksi 50 000 euron koneluoton noin 2,5 prosentin korolla. Lisäkustannuksiksi tulevat 500 euron luotonavausmaksu ja 2,5 euron kuukausittainen lyhennysmaksu. Kokonaiskorko jää pienemmäksi kuin konekaupan rahoituksessa.

"Pankki vaatii koneluotolle kuitenkin aina kiinteän vakuuden, sillä kone itsessään ei käy vakuutena", Savolainen muistuttaa.

Yksikönpäällikkö Janne Mäkikalli OP Ryhmästä arvioi koneliikkeiden osuudeksi rahoituksesta noin puolet. Osuuspankkien tarjoamien koneluottojen korkoihin hän ei ota kantaa, sillä jokainen pankki hinnoittelee luotot itsenäisesti.

Osuuspankit tarjoavat OP Yrityspankin kautta mahdollisuutta myös samanlaiseen osamaksurahoitukseen kuin koneliikkeet. Siinä ostettava kone käy vakuutena. OP Yrityspankin konerahoituksen kokonaisvuosikoroksi Mäkikalli lupaa tällä hetkellä noin 4,5 prosenttia. Omarahoitusosuus uuden koneen hinnasta on yleensä neljännes.


Leasingsopimusten käyttö konehankinnoissa on maailmalla yleisempää kuin Suomessa. Suomessa vain viitisen prosenttia koneista hankitaan leasingillä. Mika Kyyhkynen näkee, että leasingrahoitus on yleistymässä myös meillä.

"Koneleasing on vielä vieras niin konemyyjille kuin asiakkaillekin. Mistään ihmeellisestä asiasta ei kuitenkaan ole kyse. Leasing on koneen pitkäaikaista vuokrausta ilman omistustavoitetta, Kyyhkynen selventää."

"Rahoitusmuotona se on turvallinen ja usein edullisempi kuin osamaksurahoitus. Uutta rahoitusmuotoa harkitessa kannattaa kuitenkin etukäteen selvittää, miten se vaikuttaa kirjanpitoon ja verotukseen. Leasingkoneen arvonlisäverottomat vuokrat voi vähentää normaalisti maatalousverotuksessa."

Hankkijan tarjoamassa leasingsopimuksessa ensimmäisenä vuokraeränä on maksettava 20–30 prosenttia sopimuksen hinnasta. Sen jälkeen leasingvuokrat jatkuvat kuukausittain 36–60 kuukauden ajan.

Leasingsopimukseen ei sisälly huoltoja eikä korjauksia, vaan vuokraaja on vastuussa niistä. Leasingkoneessa pitää olla koko sopimuskauden ajan kattava kasko- tai muu vakuutus.

Leasingin eduiksi Kyyhkynen nostaa maatilan pääomatarpeen keventymisen ja taloudellisen riskin pienenemisen.

"Leasing on varteenotettava vaihtoehto aina, kun tulevaisuudessa on epävarmuustekijöitä tai yrityksellä on tilapäinen lisäkapasiteetin tarve. Näin voi käydä, kun vuokrataan peltoa tai tehdään urakointisopimus määräajalle."

"Suosittelen harkitsemaan leasingiä myös, jos sukupolvenvaihdos häämöttää lähivuosina. Leasingillä rahoitettu kone ei ole taseessa hankintamenojäännöksenä, jolloin tilakaupan yhteydessä ei ole riskiä, että osa sen arvosta siirtyisi luopujan tuloverotukseen", Kyyhkynen neuvoo.

Pankkien edustajat näkevät leasingissä sekä hyviä että huonoja puolia.

"Leasingin maksuajat voivat ajaa tilan kassakriisiin. Jos tulee huono vuosi, leasingrahoitus ei yleensä jousta lyhennyslykkäysten muodossa", Risto Savolainen varoittaa.

"Hyvänä puolena on, että leasingillä säästetään omaa vakuusvarallisuutta esimerkiksi pellon ostoon tai rakennusinvestointeihin."

Janne Mäkikalli pitää leasingiä hyvänä vaihtoehtona esimerkiksi koneurakoitsijalle, jolla on tasaiset tulovirrat vuodesta toiseen.

"Etuna on, että asiakkaan omia pääomia ja vakuuksia ei sitoudu koneeseen ja uuteen koneeseen pääsee kiinni ilman merkittävää pääomaa", Mäkikalli perustelee.