Kerintämestari Marko Känsälä voitti Suomen mestaruuden jo 16. kerran
Mestari lunasti samalla paikan lampaiden kerinnän maailmanmestaruuskilpailuihin Ranskaan. "Alalla riittää töitä halukkaille", Känsälä vinkkaa.
Marko Känsälä keritsee lampaan päästä alaspäin, kun kansainvälisesti yleinen tapa lähtee alkuun takapuolesta. Kuva: Jan SuttleÄänekoskelainen lampuri ja ammattikeritsijä Marko Känsälä vei jälleen Suomen mestaruuden kerinnän SM-kisoissa Tampereella viime viikonloppuna.
Voitto oli Känsälälle jo 16. Ensimmäisen kerran mies voitti kisan vuonna 2 000.
"Taso on koventunut. Kerintäpuoli alkaa olla Suomessa aika hyvällä mallilla, enää ei ole helppo voittaa", Känsälä kommentoi.
Voiton myötä hän pääsee edustamaan Suomea kerinnän maailman mestaruuskisoihin Ranskaan ensi kesänä.
"Saimme tosi hyvän edustajan MM-kisoihin", kilpailun tuomari Jenni-Stiina Inkinen kehui.
Känsälä ei tiennyt MM-kisamahdollisuudesta etukäteen, mutta oli sattumalta pukeutunut kisapaitaan, joka päällä hän edusti Suomea MM-kisoissa 10 vuotta sitten.
"Hyvillä mielin lähden, vaikka on siellä tosi kovat jätkät vastassa. Olisin tosi tyytyväinen, jos pääsisin 30 parhaan joukkoon, puolivälin hujakoille."
Känsälällä kului kisassa kerintöihin noin 1,5 minuuttia eläintä kohden. "Olen aina ollut nopea, mutta pelkkä aika ei nykyisin vaikuta yhtä paljon tulokseen. Jälki ratkaisee, mikä on hyvä."
Ensimmäisellä kierroksella jokainen keritsi kaksi lammasta ja finaalissa viisi. Kilpailussa oli sarjat sekä ammattilaisille että amatööreille.
Ammattilaisten finaalissa parhaat pisteet sai virolainen Ando Fiks, joka ei kansalaisuutensa vuoksi voinut kuitenkaan voittaa Suomen mestaruutta.
Fiksin pisteet olivat 51 ja Känsälän 54,9. Kolmanneksi sarjassa sijoittui Jukka Vitikka pisteillä 63,55.
Amatöörien sarjan finaalissa kerittiin kolme lammasta keritsijää kohden. Sarjan voitti Silja Alamikkotervo, jonka pisteet olivat 69,65. Toiseksi sijoittui Satu Kumpulainen.
Känsälä ja Inkinen ovat molemmat iloisia, että myös naiset ovat viime vuosina rohkaistuneet mukaan kisaamaan. "Tässä ei ole kyse voimasta, kerintä on täysin tekniikkalaji", Känsälä vakuuttaa.
Känsälällä on omassa lampolassa 200 uuhta, ja hän keritsee lampaita myös muille tiloille.
Tahti on kiireisimmistä 10 000 kerittävän vuosista rauhoittunut muutamaan tuhanteen vuodessa. "Noin 150 000 kerittyä lammasta 20 vuoden aikana alkaa tuntua jaloissa, käsissä ja selässä", 40-vuotias keritsijä kertoo.
Hän on tyytyväinen, että alalle on pikkuhiljaa alkanut Suomessakin tulla enemmän tekijöitä. "Kerintäkoulutusten vaikutukset alkavat näkyä. Lampurit eivät ole enää niin pulassa kuin ennen. Alalle mahtuu kyllä, kaikille riittää töitä."
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
