Sauli Brander Kangasalta valittiin Itämeren ympäristöystävällisimmäksi viljelijäksi – "Tilalla sovelletaan lähestulkoon kaikkia ympäristön kannalta suositeltavia maatalouskäytäntöjä"
Tuomaristo kuvaa voittajatilaa erinomaiseksi esimerkiksi siitä, että tuottava viljely ja ympäristönsuojelu on mahdollista yhdistää.
Sauli Brander uskoo, että oikeilla keinoilla mahdollistetaan kestävämpien viljelymenetelmien käyttöönottoa: ”Tarvitaan lisää tutkimusta ilmastoystävällisestä viljelystä. Myös tiedonvaihtoa niin viljelijöiden kesken kuin maataloustuottajien ja -teollisuuden välillä täytyy tukea. Lisäksi viljelijät tarvitsevat taloudellista tukea investointeihin." Kuva: Rami MarjamäkiKangasalla sijaitseva Liskon tila on saanut kansainvälistä tunnustusta.
Suomen ympäristöystävällisimpänä kesäkuussa palkittu tila valittiin myös kaikki Itämeren rantavaltiot kattavan kilpailun voittajaksi. Asiasta tiedottaa WWF, joka palkitsee Sauli Branderin Itämeren ympäristöystävällisimmän viljelijän tittelillä ja 10 000 eurolla.
Liskon tilalla Kangasalla on käytössä laaja valikoima ympäristötoimia.
Tilalle on muun muassa rakennettu useita kosteikkoja ja suojavyöhykkeitä, joiden avulla hallitaan peltojen valumavesiä. Lisäksi tilalla parannetaan maan kasvukuntoa luonnonmukaisella viljelykierrolla, kompostoidulla lannalla ja kierrätyslannoitteilla sekä ehkäistään eroosiota ja kierrätetään ravinteita pitämällä pellot kasvipeitteisinä vuoden ympäri.
Tila sijaitsee Vesijärven rannalla. Pellot ovat kaltevia ja pääosin hankalasti viljeltävää hiesusavea. Ravinnevalumia estetään monin tavoin. "Pidetään huoli, että se, mitä laitetaan pellolle, myös pysyy pellolla", Sauli Brander kertoi MT:lle kesäkuussa.
Jo Branderin isä rakensi kosteikkoja hidastamaan valumavesien virtausta ja nappaamaan ravinteita.
”Liskon tilalla sovelletaan lähestulkoon kaikkia ympäristön kannalta suositeltavia maatalouskäytäntöjä”, sanoo WWF:n sisävesivastaava Jenny Jyrkänkallio-Mikkola. ”Varsinkin ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentämiseen on keskitytty pitkäjänteisesti ja edistyksellisesti.”
Raatiin vetosi myös muun muassa tilan korkea energiaomavaraisuus: sähkön ja lämmityksen tarpeesta valtaosa katetaan omilla aurinkopaneeleilla ja peltojen laidoilta kerätyllä hakkeella.
Voittaja itse on otettu saamastaan tunnustuksesta mutta korostaa myös, ettei tilalla ole keksitty mitään uutta tai mullistavaa:
”Voitto on tietysti suuri kunnia. Itse emme kuitenkaan ole keksineet mitään erityistä, vaan olemme perehtyneet uusimpaan tutkimustietoon ja seuranneet muiden viljelijöiden käytännön kokeiluja. Niiden pohjalta olemme ottaneet parhaat toimintatavat käyttöön”, Brander sanoo WWF:n tiedotteessa.
Kilpailun tuomaristossa mukana olleen MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola kiittelee tiedotteessa erityisesti ympäristötoimien kokonaisuutta.
”Tilan lukuisista eri toimista muodostuu vaikuttava ympäristötoimien kokonaisuus, joka koituu monin tavoin ympäristön hyväksi. Vaihtoehtoja on arvioitu huolellisesti ja parhaisiin tartuttu tilan lähtökohdista”, Pietola sanoo.
WWF on palkinnut Itämeren ympäristöystävällisimmän viljelijän vuodesta 2009. Kilpailun yhtenä tavoitteena on lisätä yhteistyötä Itämeren rantavaltioiden välillä.
Ennen kaikkea palkinnon tarkoituksena on lisätä tietoa ympäristöystävällisemmästä viljelystä ja antaa tunnustusta maataloustuottajille, jotka ovat edelläkävijöitä vesistöjen rehevöitymistä vähentävien menetelmien käytössä.
Suomeen kilpailun päävoitto on tullut kahdesti. Kaikkein ensimmäisen kilpailun vuonna 2009 voittivat Katariina Vapola ja Jyrki Ankelo uuskaupunkilaiselta Vapolan tilalta. Vuonna 2015 tittelin saivat Markus Eerola ja Minna Sakki-Eerola hyvinkääläiseltä Knehtilän tilalta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
