Viileä sää jarruttaa kevätkylvöjä – syysöljykasvit kärsineet talvituhoista

Matti Kylmälä herneenkylvötöissä maanantaina 28.4. Seinäjoen Nurmossa.  Kuva: Johanna Koskiahde

Kevätkylvöt alkoivat ennätyksellisen aikaisin huhtikuun puolessa välissä suotuisimmilla alueilla eteläisessä Suomessa. Ennen pääsiäisen sateita ehdittiin tehdä syysviljojen ja nurmien kevätlannoituksia sekä peltojen tasausmuokkauksia, todetaan Pro Agrian kasvukausikatsauksessa.

Kylvöjä päästään jatkamaan tällä viikolla, jos sää on poutainen. Laajemmin kylvöt käynnistyvät vapun jälkeisellä viikolla, pohjoisemmissa osissa maata toukokuun puolivälissä. Lapissa pellot ovat vielä suurelta osin lumipeitteisiä.

Kasvukausi on tällä hetkellä vielä noin 1–2 viikkoa edellä tavanomaisesta, mutta viileä säätyyppi hidastaa kevään etenemistä. Vähäroutaisesta talvesta huolimatta pellot ovat muokkautuneet hyvin.

Syysviljat ja -öljykasvit lähtivät hyvin kasvuun huhtikuun lämpöaallossa. Viime viikon yöpakkaset ovat pysäyttäneet kasvun, joten nyt huolena on kasvustojen vaurioituminen ja harventuminen, Pro Agria kertoo.

Kaikki ajoissa ja hyvissä olosuhteissa viime syksynä kylvetyt syysviljat ovat talvehtineet hyvin. Myöhään kylvetyt syysviljat ja märät painanteet ovat talvehtineet heikoiten, samoin paikoitellen suorakylvetyt kasvustot.

Rukiissa ja syysvehnässä on havaittu talvituhoja 15 prosentilla alasta Pohjanmaalla ja paikoin Uudellamaalla.

Sen sijaan syysrypsillä ja -rapsilla talvituhoja on havaittu enemmän. Noin 10–30 prosenttia syysöljykasvialasta on tuhoutunut, Pohjanmaalla jopa 50–70 prosenttia alasta.

Kuminat selvisivät talvesta samoin kuin nurmet, jotka ovat lähteneet hyvin kasvuun.

Etelä-Suomessa kylvettiin hernettä jo huhtikuun alussa. Kylmät säät jarruttavat kuitenkin nyt sekä yksi- että monivuotisten kasvustojen kehittymistä. Kylvöjä ja istutuksia on suojattu harsoilla yöpakkasilta.