Missä ovat valkoposkihanhet? ‒ syysmuuton alku on viivästynyt eikä myötätuulivirtausta ole lähipäivinä luvassa

Nämä hanhet on kuvattu viime syksynä syyskuun lopulla Artjärvellä. Kuva: Stiina Hovi

Kulunut viikko oli vähähanhinen. Ennustettua ryntäystä ei tullut viikonloppuna, kerrotaan Bird Life Suomen ja Pohjois-Karjalan elykeskuksen hanhitiedotteessa.

”Syynä olivat todennäköisesti sade ja sumu Vienanmerellä ja siitä koilliseen, sillä tuuliolot olivat suotuisat muutolle. Myös muu arktinen vesilintumuutto on ollut hyvin heikkoa.”

Arktisilta alueilta on Suomeen saapunut hieman yli tuhat valkoposkihanhea, mikä on vasta promillen luokkaa koko Barentsinmeren kannasta.

Syysmuuton alun viivästyminen näkyy myös Tiira-havaintopalvelun tilastoissa: Pohjois-Karjalassa on syksystä 2010 lähtien pienin yhteismäärä 20.9. asti ollut 25 000 valkoposkihanhea, kuudesti ovat luvut olleet jo satojatuhansia.

Satelliittilähettimin varustetuista valkoposkihanhistakaan ei ole vielä apua, sillä Suomeen ei ole tullut yhtään GPS-hanhea.

Ilmatieteen laitoksen tutkija Mika Rantanen kertoo tulevan viikon ennusteesta, että aluksi syvä matalapaine on Suomen itäpuolella, ja Suomessa vallitsee pohjoisvirtaus.

”Viikon puolivälissä lännestä saapuu korkeapaineen selänne, ja tuulet heikkenevät. Korkeapaineen siirtyessä itään tuulet kääntyvät hiljalleen etelään ja lounaaseen eli vastaiseksi. Varsinaista myötätuulivirtausta arktisille vesilinnuille ei alkuviikon jälkeen ole näköpiirissä.”

Koska muuton alku on viivästynyt jo reilusti, voidaan odottaa isoa rynnistystä lähiaikoina, todetaan tiedotteessa.

Viimevuotiseen tapaan BirdLife Suomi ja Pohjois-Karjalan ely-keskus seuraavat valkoposkihanhien muuton etenemistä pesimäalueilta Suomeen ja siitä eteenpäin talvehtimisalueille.

Apuna seurannassa ovat Tiira-lintutietopalvelun lisäksi Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen sekä hollantilaistutkimuksen GPS-lähetinhanhien paikannuspalvelut. Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tutkimusta rahoittaa ympäristöministeriö.