Onko aggregaattisi hyvässä käyttökunnossa? Näin usein se kannattaa testata

Yrittäjä Aki Ylisen mukaan kaksi asiaa korostuu aggregaatin toiminnan varmistamisessa: säännöllinen koekäyttö ja käsin käynnistyksen hallinta. Kuva: Arto Takalampi

Sähkön hinnan kallistuminen ja varoittelu sähkökatkoista ovat vilkastuttaneet varavirtalaitteiden eli lähinnä aggregaattien kysyntää muuallakin kuin kotieläintiloilla. Pienempiä aggregaatteja on hankittu muille maatiloille, kotitalouksiin ja mökeille.

Yhteistä kaikille käyttäjille on, että aggregaattia on osattava käyttää ja se on pidettävä toimintakykyisenä. Etenkin kotieläintiloilla huoltotoimenpiteet ovat tärkeät sähkön saannin varmistamiseksi.

Yrittäjä Markku Kumpula Aggregaattipalvelu M. Kumpula Oy:stä tietää yli 40 vuoden kokemuksellaan, mikä aggregaattiin liittyvä toimenpide kotieläintiloilla useimmiten unohtuu: säännöllinen koekäyttö kerran kuukaudessa.

Kuva: Arto Takalampi

”Esiin tulee tapauksia, ettei kone lähde käyntiin, ja sitten ilmenee, että sitä on koekäytetty viimeksi vuosi sitten. Kun koekäytön kirjaa vielä ruutuvihkoon, se on tarvittaessa dokumentti vakuutusyhtiölle”, hän vinkkaa.

Säännölliset koekäyttökerrat voi kirjata vihkoon ja muiden huoltotoimenpiteiden ajankohdan vaikka aggregaatin kylkeen. Kuva: Arto Takalampi

”Säännöllinen koekäyttö on tärkeä myös siksi, että monin paikoin sähkökatkot ovat vähentyneet eivätkä aggregaatit siksi käynnisty luonnostaan. Ja kun on myrskyä luvassa, kannattaa tehdä vielä ylimääräinen koekäyttö.”

Kumpula suosittelee vetämään verkon sähköt alas joka toisella koekerralla, jolloin kokonaisuus eli myös generaattorin ja automatiikan kytkeytyminen tulee testattua. Generaattori ei tarvitse varsinaisesti mitään huoltoa.

”Usein koekäytössä ilmenee akun heikko kunto, joka voi johtua sen vähäisestä käytöstä tai iästä. Akku pitäisikin vaihtaa heti sen nikotellessa, mutta vähintään 4 vuoden välein, ja sen on oltava laadukas.”

Koekäytettäessä aggregaattia säännöllisesti ei polttoöljystäkään tarvitse olla huolissaan, koska se vaihtuu kuluessaan. Polttoöljyllä ei ole viimeistä käyttöpäivää, ja vasta kun se seisoo monia vuosia, riskinä on kerrostuminen.

Maatiloilla monet aggregaatin huoltotoimenpiteet ovat tuttuja dieselkäyttöisistä koneista, ja perushuollon kuten suodattimien ja öljynvaihdot moni viljelijä pystyy tekemään itse. Öljy kannattaa Kumpulan mukaan vaihtaa 2-3 vuoden välein, vaikkeivat käyttötunnit olisikaan täynnä.

”Lämpimässä tilassa olevan aggregaatin jäähdytysnesteen vaihtoväli on viisi vuotta, mutta jos se on kylmässä tilassa ja tarvitaan lohkolämmitintä, vaihtoväli on korkeintaan neljä vuotta.”

”Myös nykyiset polttoaineletkut vaativat säännöllistä vaihtamista normaalisti 4-5 vuoden välein, mutta jotkut letkut saattavat olla vaihtokunnossa jo 2-3 vuodessa”, hän huomauttaa.

Koneen käyminen sähkökatkon aikana vaatii myös riittävät ilma-aukot. Ilmankierron nyrkkisääntönä Kumpula pitää, että sekä tulo- että poistoilma-aukon pinta-ala on minimissään sama kuin jäähdyttäjän otsapinta-ala.

Pienemmät aggregaatit ovat olleet kysyttyä ja paikoin loppuneetkin kansalaisten varautuessa talveen ja mahdollisiin sähkökatkoihin. Kuva: Arto Takalampi

Omakoti- ja mökkitasoisten, pienempien aggregaattien käyttöön ja huoltoon tutkija Petri Kapuisella on selkeä neuvo: ohjekirja käteen. Kapuinen toimii Luken siviilityönsä rinnalla yhtenä Maanpuolustuskoulutus MPK:n sähkövoimajärjestelmäkurssien vetäjänä.

Koulutus antaa perustietopaketin sähkövoimajärjestelmistä ja valmiudet käyttää niitä turvallisesti. Koulutustilaisuuksia on useita vuodessa ja koulutuksen perusteella voidaan myöntää myös käyttäjälisenssejä Puolustusvoimien sähkövoimakoneille ja kenttäsähköverkoille.

Tiivistettyjä kursseja on tarjolla myös esimerkiksi mökkiläisille

”MPK:n koulutuksessa tärkeimpiä ovat sähkövoimakoneiden sähköturvallisuusasiat ja turvallinen käyttö, ja siinä pohjana on ohjekirja. Myös siviilikäytössä on tärkeää tehdä kaikki tarkistukset sekä käyttö- ja huoltotoimenpiteet käyttöohjeen mukaan”, hän korostaa.

Aggregaatin sähköturvallisuuteen liittyy Kapuisen mukaan olennaisesti verkonvaihtokytkimen käytön hallinta. Kytkin erottaa aggregaatin yleisestä sähköverkosta, jonne aggregaatin muodostamaa jännitettä ei saa missään tilanteessa päästää.

”Jos sähköt ovat poikki verkon vikaantumisen vuoksi ja siellä on asentaja tolpassa, seuraukset voivat olla hänelle kohtalokkaat”, hän havainnollistaa väärän käytön seuraukset.