Tyhjistä sikaloista sukeutuu nyt minkkihalleja
Vanhoja tuotantorakennuksia otetaan uuteen hyötykäyttöön. Kanaloihin ja sikaloihin saneerataan minkkikasvattamoja. Jaana Kankaanpää Kuva: Viestilehtien arkistoTurkistuotanto on herättänyt viime aikoina paljon kiinnostusta etenkin sioista luopuvien tuottajien keskuudessa, Suomen turkiseläinten kasvattajain liiton (STKL) toiminnanjohtaja Michael Hornborg kertoo.
Liitto on viime aikoina aktiivisesti markkinoinut alaa ja sen järjestämillä turkistarhavierailuilla on käynyt paljon väkeä.
Noin 20 tilalla on käsittelyssä ympäristölupahakemus, joka koskee sikalan muuttamista minkkikasvattamoksi.
Uusia yrittäjiä kiinnostavat erityisesti minkit, sillä niiden nahkojen hinta on nyt hyvä ja tuotannon aloittaminen helppoa.
Osa olemassa olevista minkkitarhoista on kiinnostunut erikoistumaan pentujen tuotantoon. Näiltä tarhoilta uudet yrittäjät voivat ostaa pennut kasvatettaviksi samaan tapaan kuin lihasikalaan porsaat.
Hornborgin mukaan lihasikala on helppo muuttaa minkkikasvattamoksi.
”Häkit on leveyden puolesta helppo asentaa ja myös vanhoja rehusiiloja pystyy hyödyntämään. Investointi maksaa itsensä nykyhinnoilla vuodessa.”
Esimerkiksi 400 sian lihasikalaan mahtuu noin 500–600 minkkinaarasta jälkeläisineen.
Sikatuottajien siirtymistä turkistuotantoon helpottaa kokemus eläinten pidosta.
Hornborg toteaa, että uusia tuottajia varoitetaan myös alan isoista hintavaihteluista.
Uusia turkistuottajia aloittaa lähinnä Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa, missä sikatilat vähenevät. Pohjanmaalla olemassa olevilla tiloilla rakennetaan nyt paljon.
Moni uudisrakentaja päätyy etenkin Etelä-Suomessa varjotalojen sijaan halliin, joka on tarvittaessa hyödynnettävissä myöhemmin muussa käytössä.
Turkistuottajien kampanjasta innostui myös Suomen Sikayrittäjien puheenjohtaja Martin Ylikännö.
Hän oli kahden muun huittislaisen sikayrittäjän tavoin myynyt osuutensa paikallisesta biokaasuyhtiö Vambiosta keväällä.
”Mietittiin, mitä seuraavaksi.”
Turkistuottajien kutsu osui hyvään saumaan, vaikka ei yrittäjillä tyhjiä sikaloita ollutkaan.
”Luotamme että eläintenhoitokokemuksesta on apua, vaikka kierto onkin turkiseläimillä erilainen.”
Kolmikon perustama Sata Fur Oy rakentaa Huittisten Vampulaan minkkihallin, jossa on tilaa 1 900 siitosnaaraalle pentuineen. Yhteensä eläinpaikkoja tulee vajaat 12 000.
Tontilla on tilaa myös toiminnan mahdolliseen laajentamiseen.
Yrittäjät eivät ole vielä päättäneet, ostetaanko halliin pentuja kesällä vai tiineitä naaraita keväällä.
Hankkeesta uutisoi ensimmäisenä Huittisten seudun paikallislehti Lauttakylä.
Minkkihallilla on jo ympäristölupa ja rakennustöiden on tarkoitus alkaa syksyn aikana.
Hallista tehdään kokonaan umpinainen niin, että lannanpoisto hoituu koneellisesti. Lanta toimitetaan biokaasun raaka-aineeksi naapuriin Vambioon.
Umpinainen halli estää eläinten karkaamisen luontoon sekä kutsumattomien vieraiden tulon kasvattamoon, Ylikännö kertoo.
Minkkikasvattamoon palkataan työntekijä huolehtimaan eläintenhoidon rutiineista. ”Tietysti ala täytyy ensin ottaa itse haltuun.”
Turkistuotannossa houkuttaa viime vuosien hyvä kannattavuus. ”Haemme liiketoimintaa, joka peittää kulunsa ja antaa myös tuottoa.”
Vastustus ei epäilytä.
”Turkis on mielipidekysymys. Se, paljonko turkiksia täällä vastustetaan, ei kiinnosta kiinalaista ostajaa yhtään. Kaikille on parempi, että tuotanto on Suomessa, turkisten vastustajillekin.”
Sianlihan tuottajana Ylikännö ajattelee, ettei eläimen kannalta ole merkitystä, kuoleeko se siksi että siitä käytetään nahka vai liha.
Uudesta aluevaltauksesta huolimatta Ylikännö ei ole luopumassa sioista. Alan tilanne huolettaa kuitenkin kovasti.
”Sikapuolella tapahtuu jotakin isossa mittakaavassa vielä tänä vuonna.”
Ylikännö pelkää, että porsaan hintaa joudutaan ruuhkan vuoksi laskemaan. ”Niin ruuhka yleensä ratkaistaan.”
TERHI TORIKKA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
