Joka viides maatila saattaa hylätä ympäristötuen
Uusi ympäristökorvausjärjestelmä voi kääntyä pahimmassa tapauksessa jopa ympäristöä vastaan, pelkää MTK:n ympäristöjohtaja. Jos ravinnerajat kiristyvät liikaa, laadukkaan sadon tuottaminen voi käydä mahdottomaksi.
Mikko Tervaniemi puhdasvetisen Kurkijärven rannalla. Kuva: Juhani LatoniemiUuden ympäristökorvausjärjestelmän suosio voi jäädä kauas nykyisestä, pelkää MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola .
Jos uutta järjestelmää valmistelevien työryhmien kaavailut toteutuisivat, suuria satoja tuottavien tilojen ei olisi enää mielekästä tai taloudellisesti järkevää siihen sitoutua.
Tällaisia on Pietolan mukaan noin viidennes Suomen maatiloista.
Huippusatoja tuottaville tiloille suurin kipupiste ovat tähänkin asti olleet ravinteiden enimmäismääriä rajoittavat lannoitustaulukot. MTK on ajanut niiden rinnalle ravinnetaselaskelmia.
Tuen valmistelutyöryhmissä ne eivät ole saaneet kannatusta.
Taulukoiden ravinnerajat tulevat vastaan kaalia ja viljaa Mänttä-Vilppulassa viljelevän Mikko Tervaniemen lohkoilla. Tilalla on aiemmin ollut karjaa, ja lannanlevityksen vuoksi monille lohkoille saa levittää vain salpietaria.
”Pelkän salpietarin käyttö vähän arveluttaa.”
Nykyisessä ympäristötukijärjestelmässä tila on mukana, mutta jos uudistuksen myötä tuesta katoaa kannustavuus ja lannoitusrajat kovasti kiristyvät, siinä ei Tervaniemen mukaan enää ole mieltä olla mukana.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
