Pro Luomu: Vilja kasvaa ilman glyfosaattiakin
Viljelykierto, aluskasvit, seosviljely sekä niitto ja kyntäminen korvaisivat glyfosaatin, jos se kiellettäisiin.
EU:n komissiolta odotetaan näinä päivinä päätöstä glyfosaatin jatkosta. Kuva: Markku VuorikariSuomalainen viljantuotanto ei ole tiensä päässä, vaikka EU kieltäisi glyfosaatin käytön rikkakasvien torjunta-aineena, katsoo luomualan toimijoiden yhteistyöjärjestö Pro Luomu.
Järjestön mielestä luomuviljelyn rikanhallintamenetelmiä voi hyvin soveltaa myös tavanomaiseen tuotantoon.
Asiantuntija Erkki Vihonen Luomuliitosta kertoo, että pellon hyvä kasvukunto on luomuviljelyn perusta. Se antaa viljelykasveille vahvat eväät myös kilpailuun rikkoja vastaan.
"Myös aluskasvit auttavat rikanhallinnassa, esimerkiksi englanninraiheinä kilpailee samoista kasvupaikoista juolavehnän kanssa. Samoin seosviljely on yleensä kilpailukykyisempi kuin yhden lajin viljely, sillä seos tuo pellolle peittävyyttä ja estää rikkoja kasvamasta", Vihonen tarkentaa.
Seuraava askel luomupellon rikantorjunnassa ovat mekaaniset ratkaisut kuten niittäminen ja pellon muokkaus kultivaattorilla, joka nostaa rikkakasvin juuret ylös. Niin ikään kyntäminen on luomussa yksi tärkeimmistä keinoista torjua juolavehnää.
Vihonen korostaa viljelykierron merkitystä. Se edistää pellon kasvukuntoa ja auttaa pitämään rikat kurissa.
EU:n komissiolta odotetaan näinä päivinä päätöstä glyfosaatin jatkosta. Torjunta-aineen käyttölupa EU:ssa on katkolla kesäkuun lopussa ja jäsenmaat eivät ole löytäneet yhteisymmärrystä jatkoluvasta.
Professori Kari Saikkonen Luonnonvarakeskus Lukesta toteaa, että glyfosaatin terveysvaikutukset on syytä selvittää, mutta myös sen ympäristöriskit pitäisi tutkia nykyistä tarkemmin.
"Glyfosaatin vaikutusmekanismi perustuu siihen, että se katkaisee kasvien niin sanotun sikimaatti-kierron. Ainetta on pidetty turvallisena selkärankaisille sillä perusteella, että meillä tätä kiertoa ei ole. Monilla bakteereilla ja sienillä se kuitenkin on", Saikkonen taustoittaa.
Esimerkiksi maaperässä on sieniä ja bakteereja, jotka pitävät huolta maan rakenteesta. Myös ihmisten ja eläinten iholla ja suolistossa elää lukemattomia hyödyllisiä mikrobeja.
Luken mukaan glyfosaatti säilyy Suomen pohjoisissa oloissa maaperässä huomattavasti pidempään kuin aiemmin on kuviteltu. Aineen jäämiä voi löytyä maaperästä vielä vuosia ruiskutuksen jälkeen.
Lue myös
Glyfosaattikielto kiihdyttäisi konekauppaa
MTK:n viljavaliokunta haluaa jatkaa glyfosaatin käyttöä aiempaa tiukemmilla säännöillä
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
