Kiinan vienti ei ole auttanut sikatiloja: "Tuottajan saama hinta ei ole noussut"

Tero Ojala kasvattaa porsaita Ilmajoen Koskenkorvalla. Kuva: Johannes Tervo

Sikatalouden viimeksi kuluneet vuodet ovat olleet taloudellisesti synkkiä, eikä ahdinko ole vieläkään hellittänyt.

"Sika-alalla tilanne ei ole yhtään valoisampi kuin aiemminkaan. Atrian Kiinan viennin aukeaminen on esimerkki hyvästä signaalista, mutta tuottajan saama hinta ei ole noussut. Vaikutukset ovat olleet toistaiseksi todella vähäisiä", sanoo ilmajokelainen sikatilallinen Tero Ojala.

"Mutta toivotaan, että viennin arvo saataisiin nousemaan. Se olisi mahtava juttu, ettei vietäisi vain ylijäämää."

Talousahdinko on ollut nurinkurinen asia oman toiminnan kehitykseen nähden.

"Sikatilat ovat viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana tehneet valtavan tuottavuusloikan. Vieroitettujen porsaiden keskiarvo on noussut 27–28 porsaaseen, ja myös lihasikojen kasvu on noussut."

Ojalan ja hänen vaimonsa Leenan perhetilan päätuotantosuunta on porsastuotanto. Emakoita on 200 ja peltoa viljellään noin 150 hehtaarilla.

"Valkuaista tuotetaan eläimille niin paljon kuin pystytään."

Porsaiden ohella tilalla kasvatetaan noin 1 500 lihasikaa teuraaksi vuosittain. Ojalat ovat atrialaisen Itikka Osuuskunnan tuottajia. He aloittivat Leenan kotitilan viljelyn vuonna 2000.

Ojala on seurannut aitiopaikalta, viljelijäjärjestö MTK:n nyttemmin jo lakkautetun sikajaoston puheenjohtajana, kuinka sikatalous on jakautunut perinteisiin perhetiloihin ja osakeyhtiöiden toiminnaksi. Samaan aikaan sikataloutta on arvosteltu säännöllisesti tehotuotannosta.

"Osakeyhtiö usein omistaa koko ketjun ja voi toimia ympäri maata. Tässäkin maakunnassa on eteläsuomalaisten omistamia sikaloita."

Ojalan mukaan moni perhetilaa pyörittävä tuottaja kokee, ettei pienten tuottajien ääni kuulu riittävästi omassa liha-osuuskunnassa, vaikka osuuskunta on aikoinaan perustettu juuri jäseniä hyödyttämään.