Suomalaisen sianlihan kilpailukykyä viennissä tukee muita maita alempi tuottajahinta – Suomen ruokaviennin arvo on edelleen kaukana tuonnista

Suomalaisen sian vientivaltti ei olekaan saparo, vaan halpa hinta. Kuva: Markku Vuorikari

Ruuan tuonnin ja viennin arvot painivat eri sarjoissa. Kuva: Jukka Pasonen

Elintarvikevienti kasvaa tänä vuonna selvästi. Viennin kasvu jatkuu myös ensi vuonna, mutta tätä vuotta hitaammin, kertoo ekonomisti Sanni Kiviholma Pellervon taloustutkimuksesta (PTT).

Ruokavientiä on Suomesta noin 1,5 miljardin euron edestä, kun tuonnin arvo on noin neljä miljardia.

Viennin arvon nousua vauhdittaa tällä hetkellä eniten maitotuotteiden viennin voimakas kasvu.

EU:n ja Japanin välinen vapaakauppasopimus on hyödyttänyt myös Suomen maitosektoria: suomalaisen juuston vienti Japaniin on moninkertaistunut.

Lisäksi EU:n sisämarkkinoilla on enemmän tilaa suomalaisille maitotuotteille, kun vientikysyntä Japaniin on EU:ssa vahvaa.

Afrikkalaisen sikaruton seurauksena eurooppalaiselle sianlihalle on kysyntää erityisesti Aasiassa. Suomesta sianlihaa viedään viime vuosia enemmän sekä Aasiaan että lähialueille.

Suomalaisen sianlihan kilpailukyky vientimarkkinoilla on hyvä, koska tuottajahintataso on Suomessa matalampi kuin EU:ssa keskimäärin, PTT:n tiistaina julkaisemassa katsauksessa kerrotaan.

Kiviholma toteaa sianlihan hyvän viennin olevan väliaikaista. Vienti rauhoittuu, kun Kiina saa tautitilanteensa haltuun. Ensi vuonna vienti Kiinaan vielä kasvaa.

Elintarvikkeiden keskimääräiset tuontihinnat ovat kääntyneet laskuun, mutta tuontimäärien kasvu pitää elintarvikkeiden tuonnin arvon nousussa tänä vuonna.

EU:n sisämarkkinoiden kilpailutilanne erityisesti maito- ja lihatuotteissa hellittää, kun vienti EU:n ulkopuolelle vetää hyvin. Tämä näkyy ensi vuonna keskimääräisten tuontihintojen nousuna. Elintarviketuonnin arvo pysyy näin ollen ensi vuonnakin nousussa.

Ruuan hinnan nousu hidastuu tänä vuonna ja jää lähelle yleistä inflaatiotasoa.

Tänä vuonna ruoka kallistuu 1,1 ja ensi vuonna 1,4 prosenttia. Lihatuotteiden kuluttajahinnat nousevat tänä vuonna jopa 4 prosenttia.

Ruuan hinnan nousun taustalla on kuluttajien ostovoiman sekä ruuan kysynnän kasvu ja kohdistuminen arvokkaampiin tuotteisiin, joissa vähittäiskaupan hintakilpailu on vähäisempää.