Viljelijät eivät kuunnelleet MTK-pomon puheita jättää kylvämättä heikon kannattavuuden takia – ennusteen mukaan vilja-ala pienenee vain prosentilla

MTK on talven aikana kehottanut useaan otteeseen viljelijöitä tekemään viljelysopimuksia ennen kylvöjä ja varmistamaan sadolle ostajan. Tilojen on tunnettava tuotantokustannuksensa kylvöpäätöksiä ja sopimuksia tehdessä. Kuva: Jarno Mela

Viljelijät aikovat pienentää vilja-alaa tulevana kesänä hiukan. Erikoiskasvien viljelyä puolestaan lisätään. Kesantojen ja ympäristönurmien osuudet pysyvät ennallaan.

Tiedot perustuvat Vilja-alan yhteistyöryhmän (Vyr) ja Kantar TNS Agrin tammi–helmikuussa viljelijöille tekemään kylvöaikomuskyselyyn.

Viljoista vain kauran ala kasvaisi, jos kylvöalat toteutuvat kyselyn mukaisesti. Kauran hinta on ollut talven ajan vakaa ja sen vienti on toiminut jo useamman vuoden selvästi paremmin kuin minkään muun viljalajin vienti Suomesta.

Kaura-ala kasvaisi viime kesästä viidellä prosentilla 334 000 hehtaariin.

Ohran viljely vähenisi prosentilla 450 000 hehtaariin ja se säilyisi selkeästi eniten viljeltynä viljana.

Kevätvehnän kylvöalan ennustetaan nousevan 170 000 hehtaariin, mutta syysvehnäala laskee 26 prosenttia alle 30 000 hehtaariin, jolloin vehnäala yhteensä jää noin 7 000 hehtaaria viime kesää pienemmäksi.

Ruisala pienenee odotetusti viime syksynä romahtaneen hinnan mukana. Alan arvioidaan pienenevän 38 prosenttia 23 600 hehtaariin. Ala olisi samankokoinen kuin esimerkiksi vuonna 2014 ja suurempi kuin vuonna 2018.

Kuminan, kevätrapsin ja -rypsin, härkäpavun, herneen sekä sokerijuurikkaan pinta-alat kasvavat viime kesästä.

Prosentuaalisesti muutokset näyttävät suurilta, mutta hehtaareissa näiden kasvien pinta-alat kasvavat noin tuhat tai kaksi tuhatta hehtaaria.

Suurin muutos on herneellä. 26 prosentin kasvu nostaisi viljelyalaa lähes neljä tuhatta hehtaaria 17 700 hehtaariin.

Kumina ohittaisi 26 400 hehtaarin alalla muun muassa rukiin.

Syysöljykasvien pinta-ala romahtaa lähes 70 prosenttia alle kahteen tuhanteen hehtaariin.

Siten yhteenlaskettu öljykasviala kevätkylvöisten pinta-alan kasvusta huolimatta olisi vain aavistuksen viime kesää suurempi, 37 000 hehtaaria. Jalostava teollisuus on pitänyt tavoitteena 70 000 hehtaarin öljykasvialaa.

Kesantojen määrä pysyy vajaassa 62 000 hehtaarissa ja ympäristönurmien noin 161 000 hehtaarissa.

Kylvöaikomuksissa voi nähdä heijastuksia viljanviljelyn heikosta kannattavuudesta. Muista kasveista haetaan vaihtoehtoa viljalle ja viljoissa lisätään vientiin kelpaavaa kauraa.

Toisaalta muutos ei kokonaisuudessa ole kovin merkittävä.

Viime kesänä vilja-ala oli yhteensä 1,02 miljoonaa hehtaaria. Kyselyn mukaan tulevana kesänä ohraa, kauraa, vehnää ja ruista olisi yhteensä 1,008 miljoonaa hehtaaria.

Laskua vilja-alassa on reilu prosentti, jos kyselyn tulokset toteutuvat.

MTK:n johtokunnan kolmas puheenjohtaja Markus Eerola sanoi tammikuussa viljanviljelyn kannattavuuden olevan niin heikko, että tänä keväänä ei kannata kylvää mitään. Ainoastaan sitä kannattaa kylvää, mille saa hyvän sopimuksen, Eerola totesi.

Kyselyn tulosten valossa viljelijät eivät kannattavuutta yhtä synkäksi näe, kun viljojen kokonaisala on säilymässä lähes ennallaan.

Nähtäväksi jää kuinka viljelysuunnitelmat kevään lähestyessä elävät ja vaikuttaako esimerkiksi koronavirus kasvukauden aikana peltotöiden tekoon.

Lue myös:

MTK:n Eerola: Näillä hinnoilla ei kannata kylvää viljaa ollenkaan

Markkinakatsaus: MTK liputtaa sopimusviljelyn puolesta – "Kylvä keväällä sitä mistä on sopimus"