Kerääjäkasvit sieppaavat liukoisen typen talteen
KANGASALA (MT)
Alus- ja kerääjäkasvit parantaisivat peltojen ravinnetaloutta ja monipuolistaisivat viljelyä Etelä-Suomen voimaperäisesti viljellyillä pelloilla. Tähän asti niitä on kuitenkin viljelty varsin vähän, kertoo Pro Agria Etelä-Suomen palvelupäällikkö Sari Hiltunen.
Kerääjäkasvien tarkoituksena on erityisesti sitoa varsinaiselta viljelykasvilta yli jäävää liukoista typpeä. Näin ne vähentävät ravinteiden valumia vesistöihin.
Samalla kalliita ravinteita säästetään varsinaiseen tarkoitukseensa eli viljelykasvien käyttöön seuraavana kasvukautena, Hiltunen muistuttaa.
Aluskasveja voidaan viljellä yhdessä varsinaisen viljelykasvin kanssa. Aluskasvina viljeltävän kasvin annetaan jatkaa kasvuaan varsinaisen viljelykasvin sadonkorjuun jälkeen.
Kerääjäkasvit kylvetään sadonkorjuun jälkeen.
Viljalohkolla kasvukaudella on varsin pitkä jakso, jolloin varsinainen viljelykasvi ei sido typpeä. Viljoilla juuristo alkaa kuolla jo tuleentumisvaiheessa, kertoo Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n vanhempi tutkija Hannu Känkänen.
Kasvuaan jatkava aluskasvi sitoo maahan jäävää typpeä sekä viljakasvuston tuleentuessa että sadonkorjuun jälkeen.
Ravinteiden sitomisen lisäksi aluskasveilla on monenlaisia hyötyjä sekä pellolle että ympäristölle.
”Eroosioherkkyys vähenee, ja juuristo kuohkeuttaa maata. Mururakenne paranee, kun kasvien juuret lisäävät eloperäisen aineksen määrää maassa. Kun maan rakenne on kunnossa, ravinnetalous paranee.”
Suotuisien ympäristövaikutustensa ansiosta kerääjäkasvien viljely on ollut yhtenä valinnaisena toimenpiteenä myös ympäristötuessa.
”Valitettavasti sen tukitaso ei ole ollut riittävän houkutteleva”, Hiltunen harmittelee.
Kerääjäkasvit ovat tulossa jossain muodossa myös uuden ohjelmakauden ympäristökorvausjärjestelmään.
”Sitä valmistelleissa työryhmissä on ollut kiinnostusta kerääjäkasvien viljelyyn. Siihen varattavista rahamääristä ei kuitenkaan ole vielä tietoa”, Känkänen kertoo.
Aluskasvien tuomia hyötyjä esiteltiin viime viikon perjantaina Kangasalan Sahalahdessa Tarmo Keskisen tilalla Pro Agria Etelä-Suomen Ympäristökompassi-hankkeen tilaisuudessa.
Hiltusen kaivamassa kuopassa nähdään, että maassa on vahva ja runsas elävä juuristo.
”Maa murenee tosi hyvin. Tosi multavan oloista”, Hiltunen analysoi.
Keskisellä on kokemuksia aluskasvien viljelystä vuodesta 2007 asti. Aluskasvien viljely tuli tuolloin ympäristötuen toimenpiteeksi.
Tilalla viljellään siemeneksi timoteitä ja ohraa. Lisäksi viljelykierrossa on vehnää ja tänä vuonna ensi kerran rapsia.
JUHANI REKU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
