Elintarvikehankinnat päätyvät harvoin oikeuteen
Pelko oikeuteen joutumisesta on usein liioiteltu, katsoo hankintaosaamishanketta vetävän Sari Väänänen.
Elintarvikkeet muodostavat julkisten toimijoiden hankinnoista noin 1–3 prosentin osuuden. Kuva: Kimmo HaimiJulkiset elintarvikehankinnat eivät usein äidy oikeudenkäynneiksi. Markkinaoikeustuomari Markus Mattila toteaa, etteivät tapaukset ole kovin yleisiä.
”Itse olin ratkaisemassa tapausta, joka liittyi hankinnan tarjouspyynnönmukaisuuteen”, Mattila kertoo.
Laurea-ammattikorkeakouluun vuonna 2014 valmistuneessa opinnäytetyössä selvitettiin, että vuosina 2002–2013 elintarvikehankinnoista oli tehty vain 35 valitusta.
Määrä on pieni verrattuna siihen, että markkinaoikeus ratkaisee vuosittain yli 900 asiaa.
Mattilan mieleen ei tule yhtään valitusta, jossa kyse olisi ollut paikallisten tuottajien suosimisesta hankinnassa.
Eko-Centrian valtakunnallista tuotekehitystä ja hankintaosaamista -hanketta vetävä Sari Väänänen toteaa, että pelko oikeuteen joutumisesta on usein liioiteltu.
”Oikaisuvaatimuksia elintarvikehankinnoista tehdään jonkin verran. Yleensä ne ovat päättyneet sen yrityksen eduksi, joka on alun perin valittu”, Väänänen kertoo.
Väänänen uskoo, että suurin syy kiistojen vähyyteen on hankintojen pienuus. Elintarvikkeet muodostavat julkisten toimijoiden hankintapotista vain noin 1–3 prosentin osuuden.
Lue myös
Kangasalan valtuuston yksimielinen kanta kotimaisesta ruuasta ei velvoittanut kuntaa mihinkään
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
