Hyväkuntoinen vilja kannattaa edelleen korjata
Vaikka sää sallisi, sateen pehmittämälle pellolle ei kannata lähteä korjaamaan satoa. Riskinä on, että maan rakenne vaurioituu pahasti ja kasvukunto kärsii. Kalle Särkkä Kuva: Viestilehtien arkistoVielä pelloilla olevat viljat ja öljykasvit kannattaa korjata, jos kasvustot ovat hyväkuntoisen näköisiä ja pystyssä.
Pystyssä pysyneet öljykasvit, erityisesti rypsi, kestävät melko hyvin korjuun viivästymistä ilman, että määrä tai laatu kärsii merkittävästi, kertoo palveluryhmäpäällikkö Sari Peltonen Pro Agria keskusten liitosta.
”Korjuuseen ei kannata väkisin ryhtyä, jos maa upottaa. Maan rakenne voi vaurioitua ja koneet mennä rikki. Nämä lisäävät viljelyn kustannustaakkaa seuraaville vuosille.”
Sadon laatu kannattaa analysoida ja turvallisuus varmistaa ennen käyttöä.
Lakoontunutta, sateiden pieksemää kasvustoa ei Peltosen mukaan enää kannata korjata.
Se täytyy joko murskata maahan tai paalata maan pinnan jonkun verran jäädyttyä loppusyksystä tai vasta keväällä.
Tällaisella viljalohkolla on ensi vuonna riskinä sekakasvusto.
”Taudeista huolimatta on parempi ensi vuonna kylvää samaa viljaa. Tautien torjuminen hoidetaan terveellä ja peitatulla kylvösiemenellä ja kasvustoruiskutuksella”, Peltonen sanoo.
Ensi keväänä on pulaa laadukkaasta kylvösiemenestä. Lajiketarjonta huononee, mitä pidemmälle kevättalvea mennään.
”Mikäli siemeneksi käytetään omaa satoa, on vilja hyvä lajitella ja peitata huolellisesti.”
Matalat lämpötilat, hallat ja lakoontuminen edistävät homemyrkkyjen syntymistä viljoissa.
Useimmiten lisääntyvät niin sanotut tummat homeet. Ne ovat pintahomeita ja häviävät yleensä kuivatuksen aikana.
Sen sijaan Fusarium-sienten aiheuttamat punahomeet voivat tuottaa homemyrkkyjä eli mykotoksiineja.
Vilja-alan yhteistyöryhmän viljasadon turvallisuusseurannassa on todettu korkeita homemyrkkypitoisuuksia, jotka ovat ylittäneet elintarvikeraja-arvon.
Rehuraja-arvojen ylityksiä on toistaiseksi tavattu vain yksittäisissä kauranäytteissä.
Kaurassa ja ohrassa homemyrkkyjen riski on suurin, koska toksiinit ovat useimmiten jyvän kuorissa.
Vehnässä riski on pienempi.
Kostean viljan kuivatus on kallista, mutta siitä ei pidä säästää.
Peltonen muistuttaa, että vilja on kuivattava niin, että sen kosteus on alle 14 prosenttia.
”Homeet lisääntyvät helposti kosteaksi jääneessä viljassa ja voivat muodostaa hometoksiineja.”
Myös viljan huolellinen lajittelu pienentää hometoksiiniriskiä, koska korkeat toksiinipitoisuudet ovat yleensä pienissä jyvissä.
Viljan tuoresäilöntä ei poista sadossa syntyneiden hometoksiinien riskiä, Peltonen painottaa.
Nuoret eläimet sekä yksimahaiset eli siat, hevoset ja kanat ovat herkimpiä hometoksiineille.
Sioilla ne aiheuttavat luomisia, kiimattomuutta, epämuodostuneita porsaita, kasvun hidastumista ja ripulia. Lisäksi homemyrkyt heikentävät eläimen puolustuskykyä.
Useimmiten siat eivät saa rehusta suuria määriä homemyrkkyjä kerralla, vaan altistuvat pitkän ajan pienille määrille. Sikojen oireet ovat epämääräisempiä, kuten hidastunut kasvu ja heikentynyt ruokahalu. Oireet saattavat alkaa vasta saastuneen rehuerän syöttämisen jälkeen.
Pellolla sateessa makaava vilja itää herkästi.
”Kun jyvän itämisprosessit käynnistyvät, entsyymit alkavat hajottaa tärkkelystä. Jyvän tärkkelyspitoisuus ja sen seurauksena energiasisältö laskee, mikä laskee viljan ruokinnallista arvoa”, Peltonen selittää.
MAIJA ALA-SIURUA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
