Näin luomun hinta pomppaa kaupan hyllyssä: Suurten ketjujen hintalappu tuotteille jopa kolminkertainen tavanomaiseen verrattuna, tuottajan tuloksessa se ei näy

Luomuliiton mukaan kauppa ottaa luomusta kovat katteet, mikä heikentää menekkiä. Kananmuna on esimerkki luomutuotteesta, joka kokee suhteettoman arvonnousun kaupan hyllylle siirtyessään.  Kuva: Sanne Katainen

Luomuliiton puheenjohtajan Janne Rauhansuun mukaan suomalaiset haluavat kemikaalitonta puhdasta luomuruokaa, mutta kun tuotannon volyymit jäävät pieneksi, teollisuus ei luomusta kiinnostu. Myös kaupan hinnoittelu sakkaa.

”Jalostava teollisuus haluaa luomusta eroon sen pienuuden vuoksi. Volyymin lisääminen korjaisi tilanteen. Avainasemassa on julkisen puolen menekki.”

Rauhansuun mukaan luomua voitaisiin suosia julkisen puolen hankinnoissa myös lähiruokanäkökulmasta.

”Kouluissa ja päiväkodeissa halutaan suosia lähiruokaa, mutta se ei ole kilpailutuskriteeriksi hyväksytty sertifioitu tuote, kuten taas usein lähellä tuotettu luomu on.”

Rauhansuun mukaan kauppa syö luomun markkinaa ottamalla erikoistuoteryhmään nostamastaan luomusta kovat katteet.

”On erikoinen tilanne, että kaupassa luomutuotteen hinta saattaa olla kolminkertainen tavanomaiseen verraten, vaikka tuottajahinnoissa eroa on alle puolet. Kananmuna on hyvä esimerkki tästä. Suomen markkinassa S- ja K-ketjujen hinnoittelu ratkaisee, liikkuuko luomu. Tarjontaa ei enää pienissä maaseudun kaupoissa juuri näy, koska luomu on hinnoiteltu ulos. ”

Rauhansuu penää ruoantuotannon strategian laatimista yli hallituskausien.

”Uudelta hallitukselta odotetaan poliittista tukea tuotannon kehittämiseksi. Tarvitaan laajempi strategia, jotta ruoantuotantoa voidaan kehittää ja investoida kestävästi, huoltovarmuuden näkökulma huomioiden. Viljelijän ei pidä joutua kantamaan kaikkea riskiä poukkoilevassa ja lyhytjänteisessä maatalouspolitiikassa. Suomen pohjavesivarat tulevat ruoantuotannossa tulevaisuudessa merkittävään rooliin, siitä muistuttaa meneillään oleva Etelä-Euroopan kuivuus.”