Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
Professori Mari Pihlatie tutkii, miten pellon dityppioksidipäästöjä voidaan vähentää.

Puolet lannoitetypestä karkaa — yliopiston pelloilla selvitetään, miten arvokas ravinne pysyisi tallessa

Maaperän bakteerien hajottaessa typpilannoitteita maaperässä muodostuu dityppioksidia, jonka vaikutus ilmastoon on lähes 300 kertaa voimakkaampi kuin hiilidioksidin.
Tilaajalle
Lue artikkelin tiivistelmä
  • Yli puolet pelloille levitetystä lannoitetypestä ei päädy kasveihin, vaan karkaa ympäristöön, professori Mari Pihlatie sanoo.
  • Dityppioksidin ilmastovaikutus on lähes 300 kertaa hiilidioksidin, ja sen päästöt syntyvät piikkeinä lannoituksen ja sään muutosten yhteydessä.
  • Viikin SMEAR-Agri-asemalla tutkitaan lannoituksen, maaperän ja säätekijöiden vaikutusta päästöihin ja etsitään keinoja vähentää niitä.
Tiivistelmä on Rengin, Viestimedian oman tekoälyavustajan, tekemä ja ihmisen tarkistama.