Kotimaiset palkoviljat rokkaavat rehuissa ja ruuissa
Härkäpavun ja herneen käyttöä pyritään lisäämään niin eläinten rehuna kuin ihmisravintona.
Tea Niemi otti viime kesänä kasvustonäytettä Mustialassa Valkuaisfoorumin härkäpavuista. Kuva: Kaisa Kuoppala"Härkäpapua ja hernettä voidaan korjata kokoviljasäilörehuksi märehtijöille. Silloin saadaan koko kasvuston, myös varren ja lehtien, ravintoaineet käyttöön", kertoo erikoistutkija Kaisa Kuoppala Luonnonvarakeskuksesta (Luke).
Luke on mukana Hämeen ammattikorkeakoulun vetämässä Valkuaisfoorumi-hankkeessa, joka tähtää valkuaisomavaraisuuden lisäämiseen.
Kotimaiset palkoviljat ovat kestävä valinta huoltovarmuuden ja ympäristön kannalta.
"Meille tuodaan rehusoijaa eniten Etelä-Amerikasta, jossa sen yksipuolinen viljely aiheuttaa ympäristöongelmia. Maailmanmarkkinoilta alkaa olla vaikea löytää kohtuuhintaista geenimuuntelematonta soijaa. Siksi tarvitaan kotimaisia vaihtoehtoja valkuaisrehuiksi", Kuoppala perustelee.
Tehtävää kotimaisten kasvivalkuaisten käytön lisäämisessä riittää. Esimerkiksi eläinten valkuaistäydennysrehujen omavaraisuusaste on Suomessa noin 15 prosenttia. Kotimaisilla palkoviljoilla voidaan korvata tuontisoijaa ainakin osittain.
Kuoppalan mukaan keskeistä on valkuaiskasvien viljelyn lisääminen. Se onnistuu valkuaiskasvien viljelyvarmuutta ja taloudellisuutta parantamalla. Tarvitaan myös tutkimustietoa ja hyviä käytännön esimerkkejä kotoisten valkuaiskasvien viljelystä ja käytöstä.
Valkuaisfoorumi kokoaa yhteen opetuksen, tutkimuksen, neuvonnan, yrittäjät ja muun elinkeinoelämän sekä tietenkin viljelijät. Laajaa osaamista hyödynnetään koko ruokaketjussa palkoviljojen alkutuotannosta jalostavaan teollisuuteen ja kauppaan.
Myös YK pyrkii tuomaan esiin palkokasvien etuja ihmisille ja eläimille. Se on julistanut kuluvan vuoden Kansainväliseksi palkokasvien vuodeksi.
Valkuaisfoorumissa tarkastellaan lisäksi uusia valkuaisvaihtoehtoja, kuten nurmen bioteknistä fraktiointia, levien ja mikrobien sekä hyönteisten käyttöä.
Koko ruokaketjun kannalta mietitään, miten valkuaishuolto pystytään toteuttamaan taloudellisesti ja ympäristöä säästäen.
Kuoppalan mukaan lautasellekin löytyy hyviä kotimaisia valkuaisvaihtoehtoja. Sellaisia ovat esimerkiksi härkäpapu ja paljon puhuttu nyhtökaura.
"Palkoviljat tuovat ruokavalioon proteiinin lisäksi ravintokuitua, hivenaineita ja vitamiineja. Ne ovat terveellisiä, monipuolisia ja niiden ympäristövaikutukset ovat vähäisiä. Lisäksi palkoviljat ovat gluteenittomia, vähärasvaisia ja ravitsevia", Kuoppala opastaa.
Lisätietoja hankkeesta löytyy Valkuaisfoorumin sivuilta.
Lisää aiheesta:
Kotimaisten palkokasvien markkinointiin tarvittaisiin yhteistyötä
Nyhtökauran suosio on ollut hurja.
Kauppa on herännyt kasvisproteiinien suosioon
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
