Säilörehustapääosin hyviä satoja
Etenkin kesän ensimmäinen säilörehusato onnistui monin paikoin hyvin.
”Kevätsato oli joko normaali tai suuri, ei juuri missään huono”, nurmen tuotannon huippuosaaja Anu Ellä Pro Agria Satakunnasta kertoo. Satoa tuli hyvin kaikilla nurmiseoksilla.
Valion tutkimien yli 12 000 näytteen perusteella sulavuutta kuvaava D-arvo oli keskimäärin 679 grammaa kilossa kuiva-ainetta. Luku on parempi kuin kahtena edellisenä vuonna.
Huonojen rehujen osuus on toistaiseksi tavallista pienempi.
Kuivaheinän teko oli runsaiden sateiden vuoksi hankalaa lähes koko maassa, samoin olkien korjuu. Tämä voi aiheuttaa talvella homeongelmia, MTT:n tutkija Arja Seppälä sanoo.
Monella tilalla myös toinen säilörehurehusato onnistui, mutta valkuaispitoisuus oli tyypillisesti matala.
”Lietteen levityksessä oli ongelmia, kaikkia suunniteltuja ravinteita ei ehkä saatu peltoon. Myös valtava kevätsato saattoi viedä ravinteita yllättävän paljon”, Ellä pohtii.
Raakavalkuaispitoisuuden keskiarvo oli Valion analyysien mukaan 136 grammaa kilossa kuiva-ainetta. Yleensä pitoisuus on noin 144 grammaa.
Eniten vaikeuksia oli kolmannen rehusadon korjuussa. Märkyys haittasi sitä lähes koko maassa.
”Riittävyyden kanssa voi tulla ongelmia märimmillä alueilla.”
Eniten korjuuvaikeuksia oli Pohjois-Savossa, Kainuussa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Satakunnassa. ”Paikoin paalit lähtivät kellumaan tulvan mukana”, Ellä muistuttaa.
”Säilörehukesä on aina outo, mutta tämä oli todella outo.”
Mennyt märkä kesä vaikuttaa nurmiin myös ensi kesänä, etenkin jos kasvustoa on hukkunut tai nurmea on korjattu märältä pellolta.
Uudelleen perustamisia ja täydennyskylvöjä tarvitaan todennäköisesti tavallista enemmän. ”Nurmien tiheyttä kannattaa seurata tarkasti, ettei ongelma kertaannu.”
TERHI TORIKKA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
