Katso video: Versorehusta voisi tulla nautojen oma superfood

Versorehua voi syöttää eläimille joko suoraan paloina tai sekoittaa appeeseen. 

Hydroponista viljelyä kokeillaan parhaillaan Savonian ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen sekä Itä-Suomen yliopiston yhteishankkeessa.

Siinä selvitetään kasvatukseen soveltuvia lajeja sekä viljelyn kustannuksia ja teknisiä vaatimuksia Suomessa. Kasvatus tehdään siirrettävässä kontissa.

"Aloite tuli tiloilta, joilla oli halu kokeilla ympärivuotista viherrehun syöttöä. He ihmettelivät, miksi ei tätä tehdä Suomessa", TKI-asiantuntija Piia Kekkonen Savonia-ammattikorkeakoulusta kertoo.

Hankkeen päärahoittajia ovat ely-keskus sekä Euroopan maaseudun maatalousrahasto.

Ensimmäisenä tilakohteena oli Leena Pakarisen ja Anssi Hännisen luomuemolehmätila Rautalammilla.

Naudoille jaettiin kontissa idätettyä vehnää ensimmäisen kerran toukokuun alussa. Sen jälkeen satoa kerättiin ja syötettiin päivittäin.

Oraat kasvavat viikossa vahvaksi, noin 25 senttiä korkeaksi matoksi, jonka pohja muodostuu toisiinsa kietoutuvista juurista tyhjällä kasvualustalla.

"Lehmien ensireaktio oli yllättävän ynseä. Ne ovat konservatiivisia. Aluksi versoja lähinnä ihmeteltiin, mutta seuraavina päivinä ne alkoivat maistua. Vieläkin joukossa on sellaisia, jotka eivät koskekaan, ja osa taas himoitsee versoja", Leena Pakarinen kertoi toukokuun lopulla.

Versorehua annetaan noin 1–2 prosenttia eläimen elopainosta. Vehnä maistuu emolehmille hieman hernettä paremmin.

Tila osallistuu tutkimukseen punnitsemalla sadon ja ottamalla siitä kuiva-ainenäytteen. Heitä kiinnostaa etenkin versorehun vaikutus hedelmällisyyteen.

"Poikimakausi haluttaisiin lyhemmäksi", Hänninen kertoo.

Samasta syystä kokeilussa on myös SenseTime -seurantajärjestelmä tehostamassa kiimojen havaitsemista.

Jatkotutkimus versorehusta kiinnostaa kovasti. "Olisi kiva saada tutkittua tietoa vaikutuksista", Pakarinen toteaa.

"Ruokintakokeet olisivat selkeästi oma projektinsa. Ensin katsotaan tuloksia tilajaksoilta ja käytettävyydestä. Samalla seuraamme alan tutkimusta maailmalla", hankkeesta Seinäjoella vastaava Noora Ruuskanen kertoo.

Emolehmien jälkeen kontti siirtyi lypsykarjatilalle ja sieltä Etelä-Pohjanmaalle sika- ja lypsykarjatiloille.

"On mielenkiintoista nähdä varsinkin, miten eläimet sikatilalla ottavat rehun vastaan", Ruuskanen sanoo.

Idätettävänä on kokeiltu ohraa, kauraa, vehnää, hernettä, vihantahernettä ja härkäpapua. Etenkin vehnä soveltuu versotukseen hyvin.

Alustavien analyysien mukaan sulavuus, vitamiini- ja kivennäispitoisuus sekä maittavuus lisääntyvät versotuksessa.

Hydroponista kasvatusta käytetään väkirehun käsittelyssä monissa maissa.

Hankkeessa käytettävän kontin valmistusmaassa Liettuassa on saatu hydroponisesti tuotetulla rehulla aikaan positiivisia vaikutuksia hedelmällisyyteen ja maitotuotokseen. Samankaltaisia tuloksia on esimerkiksi Yhdysvalloista.

Suomessa menetelmää ei toistaiseksi ole käytössä juuri muilla kuin vantaalaisella Snafu Oy:lla, joka tuottaa hydroponisesti versoja salaatiksi ihmisille Silmusalaatti-tuotemerkillä.