Hankkijan rehunmyyntitapa tuntuu viljelijästä pakkomyynniltä – mäskiä ostanutta tilaa kehotettiin ostamaan yhtiöltä muitakin rehuja, jotta mäskitoimitukset jatkuisivat

Kuvassa olutmäskiä, jota hyödynnetään rehuna. Kuva: Tuulikki Viilo

Sysmäläinen naudanlihantuottaja Kari Niittymäki pysähtyi syksyllä miettimään, yritetäänkö häntä kiristää rehukaupassa.

Rehumyyjä antoi puhelussaan ymmärtää, että Niittymäen on ostettava Hankkijalta muitakin rehuja kuin mäskiä, jotta mäskin toimitukset tilalle jatkuvat.

Ternivasikoista lihanautoja kasvattava Niittymäki on vuodesta 2000 alkaen ostanut mäskiä nautojen ruokintaan sen hyvän valkuaislisän vuoksi. Olutmäski tulee Lahdesta panimoiden sivutuotteena. Mäskin välittäjä on ollut vuodesta 2010 alkaen Hankkija.

Tilalle mäskiä tulee kerran viikossa viiden tonnin kuorma. Vuodessa se tekee reilut 250 tonnia. Vuosien saatossa Niittymäki on ostanut mäskiä noin viisi miljoonaa kiloa.

Mäskitoimitukset ovat sujuneet aina hyvin ja kuormat ovat tulleet silloin kun on pitänytkin, Niittymäki kertoo. Tänä vuonna kauppa kuitenkin sai erikoisia piirteitä.

Alkukesästä Hankkijan myyjä soitti Niittymäelle ja kysyi, vieläkö hän haluaa ostaa mäskiä. Myyjä tarjosi myös muita rehuja. Silloin Niittymäki osti erän vasikkarehua, mutta sen raekoko ei ollut tilalle hyvä, vaan rehu holvaantui siiloihin. Sen käyttö ei siis jatkunut.

Syksyllä rehumyyjä soitti ja kertoi, että saadakseen jatkossa mäskiä tilan pitäisi ostaa muitakin rehuja Hankkijalta.

Niittymäki pyysi tarjouksen kivennäisistä. Hän alkoi kuitenkin miettiä, oliko tämä hyvien kauppatapojen mukaista.

Hän kuuluu MTK-Hämeen johtokuntaan ja otti asian siellä puheeksi. Hän on kuullut vastaavista tapauksista muilta.

"Mäskin käyttö on alueellista. Sitä ei ole taloudellisesti kannattavaa kuljettaa pitkiä matkoja. Jos Lahdesta ei saa mäskiä, ei sitä kannata muualta kuljettaa", Niittymäki sanoo.

"Asiaa voisi tulkita niin, että Hankkija on tässä määräävässä asemassa, sillä se on alueella ainut mäskin välittäjä. Tuottaja saa ostettua mäskiä joko Hankkijan kautta tai ei ollenkaan", arvioi tilannetta MTK:n lakimies Marica Twerin.

Yksinmyyntiasemassa myyjä ei saisi määrätä kaupanehtona ostajaa ostamaan muita tuotteita.

Niittymäki kuulostelee nyt, mitä seuraavaksi tapahtuu.

Hän ilmoitti rehumyyjälle, että näkee toiminnan uhkailuna ja kiristyksenä, johon ei lähde mukaan. Kivennäiset jäivät siis ostamatta.

Lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita hän on ostanut vuosia Hankkijalta. Asiakassuhde Hankkijaan on ollut pitkä.

Mäskin toimitukset ovat jatkuneet, vaikka hän ei alkanut ostaa muita rehuja Hankkijan kautta.

Niittymäki miettii, ostivatko kuitenkin jotkut muut viljelijät lisää rehuja tai tekivätkö he sopimuksia rehutoimituksista saadakseen mäskiä.

"En haluaisi, että kaupankäynti menee tällaiseksi pakkomyynniksi. Onko se hyväksyttävää kaupankäyntiä? Onko viljelijällä, joka on tällaisessa tapauksessa tehnyt rehukauppasopimuksen, oikeus purkaa sopimus?"

"Kärjistäen tässä olisi kyseessä tilanne, että ostaessasi kaupasta maitoa sinut pakotetaan ostamaan samalla myös leipää samasta kaupasta", Niittymäki vertaa.

Hankkijasta kerrotaan Maaseudun Tulevaisuudelle, että mäskikaupassa ei ole tänä vuonna muutettu toimintatapoja.

"Mäski on hyvin haluttu tuote, ja kysyntä ylittää koko ajan tarjonnan. Lisäksi saatavana oleva määrä vaihtelee panimoiden tuotannon mukaan. Esimerkiksi tänä vuonna mäskiä on ollut tarjolla viime vuotta vähemmän", Hankkijan rehuliiketoiminnan johtaja Henrik Willberg kertoo.

"Olemme vuosien saatossa joutuneet katkaisemaan mäskitoimitukset joillekin tiloille, kun mäskiä ei ole kaikille käyttäjille enää riittänyt."

"Haluamme, että yhdessä asiakkaan kanssa suunnittelemamme ruokintaratkaisut toimivat mahdollisimman hyvin, joten mäskitoimitukset ohjautuvat tiloille, jotka käyttävät laajasti Hankkijan tuotteita ja palveluita."

Keskustelemme mielellämme viljelijöiden kanssa tilanteesta, Willberg sanoo.