Ruotsalais-norjalainen kylmäverinen on suositumpi kuin aikoihin

Nykyaikaisen kylmäveriraviurheilun voitokkain hevonen, Järvsöfaks, makaa mullan alla tarhassaan, nyt viereen haudataan sen voitokkain poika Hallsta Lotuskin. Jan-Olov Perssonin Järvsöfaks otti kuvassa yhteispohjoismaiset Olympiaravit haltuunsa Lahdessa keväällä 2006. Kuva: Antti Savolainen

Ruotsin ja Norjan kylmäveriravurit ovat nykyisin käytännössä sama rotu. Niillä on yhteinen kantakirja ja yhteinen jalostusohjeisto. Suositut oriit astuvat yli rajan, joskin niillä on kiintiö, jonka mukaan naapurimaan tammoja voi olla viidennes astutuksista.

Ravijärjestö Sleipner edistää ruotsinkylmäverisen säilymistä ja ennen kaikkea sen käyttöä ravurina. Sen puheenjohtaja Marita Arvidsson näkee ruotsalais-norjalaisen ravurin tulevaisuuden valoisana.

"Ilman kylmäverisiä meillä ei olisi raviurheiluakaan", Arvidsson uskoo.

Hän vieraili Turussa Suomen Hippoksen jalostuspäivillä puhujana helmikuussa.

Kun Ruotsin ja Norjan ravureita alettiin jalostaa yhdessä 15 vuotta sitten, syntyi upeita juoksijoita, jotka saivat jopa lämminverisiin tottuneen, vaateliaan pelikansan lämpenemään.

Raviurheilu on Ruotsissa moninkertaisesti Suomea suositumpaa. Se tuottaa jatkuvasti myös maailmanluokan tähtiä. Niin huippuravurit kuin niiden ohjastajat ovat esillä valittaessa vuoden parhaita urheilijoita.

Ammattivalmentajilla on nyt treenissä enemmän kylmäverisiä kuin koskaan. Silti suurin osa kilpailevista ravureista on harrastajien käsissä, ihan niin kuin Suomessa.

Suomessa aihe suomenhevosen risteyttämisestä naapuriin innostaa vain joitain kasvattajia, jotka kaipaavat lisää nopeutta raviradoille. Useimmilta kasvattajilta aihe saa selvän kielteisen kannan.

Myös Ruotsissa risteytys nousee toisinaan esiin. Arvidsson ei mielellään ota kantaa jalostuskysymyksiin, koska Sleipner toimii raviurheilun puolella eikä edusta virallisia jalostuslinjauksia.

"Siitä ollaan kaukana. Ei näe siihen mitään syytä, koska niin meillä kuin teillä on oma puhdas ja terve rotu", hän sanoo lopulta.

Hän tähdentää, että rotujen jalostusvastuu kuuluu kummankin maan hevoskeskusjärjestöille ja yhteiselle kylmäverineuvostolle.

Mutta kilpailupuolella Arvidsson näkisi mielellään lisää kolmen maan yhteistyötä.

"Varsinkin kovimpia huippuja on molemmissa kylmäveriravureissa vähän."

Aiemmin lähtöjä oli vuosittain joka maassa. Nykyisin on oikeastaan vain Elitkampen Tukholmassa toukokuun lopulla ja PM-kisa Turussa elokuussa.

Myös Ranskan kylmäveriottelussa helmikuussa pohjoismaiset rodut ottavat mittaa. Pitkälle matkalle on usein vaikea saada lähtijöitä, sillä monet huippuravurit tuodaan talven treenitauolta radoille vasta helmi-maaliskuussa.

Suomessa kylmäveristen huippukisojen puute on huomattu. Keväällä valmistuvalla Härmän raviradalla järjestetään juhannuksena ravit, joiden päälähtönä on isopalkkioinen pohjoismainen Nordic King -kisa. Onko tähän kiinnostusta Sleipnerin riveissä?

Arvidsson on ymmällään. Hän ei ole kuullut kilpailusta lainkaan.