Mansikkapellolla vaaditaan hyvää kuntoa
Isäntä Petri Koponen oli keskiviikkona tyytyväinen, kun vihdoin poiminta pääsi hyvään vauhtiin. Sadosta hän ennakoi keskinkertaista. Pentti Vänskä Kuva: Viestilehtien arkistoSUONENJOKI (MT)
”Kyllä marja nyt kypsyy vauhdilla”, emäntä Milja Koponen sanoi pakatessaan mansikoita laatikoihin keskiviikkoaamuna.
Lämpötila oli aamun tunteina noussut yli 20 asteeseen.
Pellolla 20 poimijaa oli vasta edellispäivänä aloittanut päälajikkeen Polkan keruun. Varhaislajiketta on kerätty tähän asti vain pari tuntia päivässä. Ja loppuja poimijoitakin vielä odotellaan tilalle.
”Vasta nyt Polka on kunnolla kypsää, mikä tietää sitä, että viikonloppukin menee täydessä työn touhussa. Me emme mansikkakarnevaalia tänä vuonna juhli”, Koponen harmitteli säiden takia myöhäiseksi venynyttä pääsatoa.
Vuosi sitten näihin aikoihin satokausi oli lopuillaan ja viimeisiä marjoja etsittiin karnevaalien tarjoiluun.
Mansikan viljelyn vuonna 1973 aloittaneen Koposen tilan vanha emäntä Rauha Koponen oli myös pakkaamassa marjoja ja tuumi, että näin vaikeata kesää hän ei muista toista olleen.
Kylmät jaksot, sateet ja raekuurot ovat erikoisen talven jälkeen haitanneet mansikan kypsymistä. Kasvusto on lehdiltään tavanomaista vaaleampaa, mutta raakileita näyttää olevan paljon.
”Sadosta ei vielä uskalla sanoa mitään. Lopulliset kilomäärät tarkentuvat vasta myöhemmin. Nyt näyttäisi siltä , että pääsemme keskinkertaiseen tulokseen. Sateita en tähän toivo, vaikka toisaalta istutuksia joudummekin kastelemaan”, isäntä Petri Koponen puntaroi.
Hän on tehnyt viime viikot työtä lähes yötä päivää, koska ruiskutuksiin on päässyt vasta iltakymmenen jälkeen.
”Jostain syystä juuret eivät ime maasta ravinteita, vaan pitää tarjota lehtilannoitteita lisäksi. Se tietää ylimääräistä työtä.”
Työt eivät neljän hehtaarin peltoalalla lopu, vaikka kypsä mansikka iltapäivästä loppuisikin.
”Sitten kitketään”, Koponen heittää ja on kohtuullisen tyytyväinen Venäjältä ja Ukrainasta tulleisiin poimijoihinsa.
Osa heistä on tuttuja jo vuosien takaa, osa taas uusia, joille työt pitää neuvoa alusta saakka.
”Vaadimme, että joka viides tulija osaa englannin kieltä, ja on meillä tulkki omasta takaa auttamassa. Meillä on pitkä kokemus ulkomailta palkkaamisesta, koska ensimmäiset tulivat Virosta jo vuonna 1981”, Koponen muisteli.
Mansikan keruu vaatii ensimmäistä kertaa poimimassa olevan Alona Smyrnovan mukaan hyvää kuntoa.
Hän matkusti Ukrainasta peräti 30 tuntia kestäneen bussimatkan Pietarin kautta Suomeen. Matka maksoi hänelle 120 euroa. Tuloja hän toivoo saavansa noin 1 500 euroa poimintajaksoltaan.
”Kahdessa viikossa olen jo huomannut, että selkä tässä väsyy helposti. Kaikkineen kokemus on mielenkiintoinen. Olen täällä ystävättäreni kanssa elokuun puoliväliin saakka”, sosiologiksi opiskellut 33-vuotias Smyrnova kertoi.
Keskimääräinen tahti poimijoilla on tunnissa kolme kopallista eli yhteensä yhdeksän kiloa.
LIISA YLI-KETOLA
43. Suonenjoen mansikkakarnevaalit alkavat tänään.
Avajaisissa julkistetaan vuoden Mansikkaisäntä ja huomenna
kruunataan Mansikkatyttö.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
