Ruuan vienti Suomestalaahaa tuonnin perässä
”Kotimarkkinat ovat täyttyneet tuontielintarvikkeilla. Elintarvikkeiden kauppataseen alijäämä on tällä hetkellä kolme miljardia euroa”, maatalousjohtaja Minna-Mari Kaila MTK:sta summaa.
Nykyisestä ruuan viennistä lähes 30 prosenttia suuntautuu Venäjälle. Siellä uskotaan myös olevan suurimmat kasvumahdollisuudet jatkossakin.
Kailan mukaan viennin lisääminen on tässä tilanteessa välttämätöntä. Hintakilpailussa Suomi ei pärjää, jolloin kilpailuvaltteina on käytettävä laatua, tuotannon vastuullisuutta ja tuotekehitystä.
Malliksi viennille käyvät Kailan mielestä maitotuotteet, jotka ovat löytäneet hyvin paikkansa venäläisten kuluttajien ostoskorissa.
Maa- ja metsätalousministeriön tavoitteena on kaksinkertaistaa elintarvikevienti nykyisestä vuoteen 2030 mennessä.
”Vienninedistämistyötä tekevät niin ministeriön virkamiehet kuin ministerit. Suunnitteilla on myös vientiohjelman laatiminen”, kansainvälisten asioiden johtaja Aulikki Hulmi maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo.
Yritykset voivat hakea vienninedistämiseen tukea. Hulmi toteaa, että budjettia tukiin on vielä jäljellä.
Tukiin liittyy kuitenkin omat kiemuransa. Esimerkiksi EU-osarahoitteisissa tiedotus- ja menekinedistämishankkeissa tuotemerkkiä tai alkuperämaata ei saa mainita, mikä vie pohjaa tuotteen ja suomalaisuuden markkinoinnilta.
”Venäjän kulttuuri on tunnettava, jotta kauppaa pystyy käymään”, sanoo toimitusjohtaja Aki Aunola Perunakauppa luonnosta Oy:stä. Yritys on myynyt perunaa Venäjälle muutaman vuoden ajan.
Kulttuurin ohella kielen osaaminen helpottaa kaupankäyntiä. Pelkällä englannilla ei Venäjällä kunnolla pärjää.
Lisäksi Aunola muistuttaa laadusta: huonoa venäläiset eivät osta.
Aunola toteaa, että jokainen Venäjälle kauppaa tehnyt on maksanut isommat tai pienemmät oppirahat.
Riskejä on niin maksujen saamisessa myydyistä tuotteista kuin myös hallinnon tekemissä päätöksissä.
Tällä hetkellä perunan vienti EU-maista Venäjälle ei onnistu lainkaan. Venäjä on kieltänyt tuonnin heinäkuussa löydettyään keväällä tuontiperunasta kasvituhoojia.
Aunola toivoo, että Suomen valtio perustaisi Pietariin yrityskylän helpottamaan suomalaisyritysten pääsyä Venäjän markkinoille. Esimerkiksi venäläisen byrokratian selvittelyyn uusi yrittäjä tarvitsisi apua.
Yli puolet Venäjän ruokakaupasta käydään pienissä myymälöissä ja toreilla.
Suurissa kaupungeissa Moskovassa ja Pietarissa 2000-luvun aikana kauppa on kuitenkin enenevässä määrin siirtynyt hypermarketteihin ja näissä kaupungeissa marketeista ostetaan jo 60 prosenttia ruuasta.
Isot marketit vaativat tuotteilta hyvää laatua ja pakkausten on oltava tasoltaan länsimaalaisia.
Venäjän johto pyrkii saamaan maansa ruuassa omavaraisemmaksi. Perunan ja vihannesten osalta omavaraisuus on tällä hetkellä noin 90 prosenttia.
Kaila, Hulmi ja Aunola puhuivat 12. marraskuuta Puutarha-Sanomien järjestämässä vientiseminaarissa.
TUURE KIVIRANTA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
