Kahdessa vuosikymmenessä peltoala 400-kertaiseksi
ERVU/TARTTO, VIRO (MT)
Tyhjästä maanviljelyn aloittanut virolainen maanviljelijä Madis Ajaots on reilussa kahdessakymmenessä vuodessa kasvattanut tilansa yli 2 000 hehtaarin kokoiseksi ja käyttää viljelyssä uusinta tekniikkaa.
Viljelyn hän aloitti viidellä hehtaarilla vuonna 1989, kun kylän suuri sovhoosi meni konkurssiin. ”Silloin kukaan ei halunnut maanviljelijäksi. Pellot olivat todella rikkaruohoisia. Vuokralle sai maata niin paljon kuin halusi”, Ajaots kertoo.
Nyt tilan kokonaispinta-ala on yli 2 000 hehtaaria, josta tuhat on vuokrattua. Suurin vuokranantaja on Viron valtio.
Vuokrahinta on korkeimmillaan 125 euroa hehtaarilta. Jotkut maanomistajat eivät peri vuokraa ollenkaan. Rahaa tärkeämpää heille on, että pellot pysyvät kunnossa.
Ajaots viljelee tilallaan viljaa ja nurmikasveja siemeneksi. Ruokohelpin siementä tuotetaan 150 hehtaarin alalla. Helpin siemenet menevät pääosin Liettuaan, jossa ruokohelpiä viljellään karjan rehuksi. Helpi on eri lajiketta kuin Suomessa energiakäyttöön viljelty ruokohelpi.
Apilan siementä viljellään tilalla 190 ja hernettä 230 hehtaarilla. Syysvehnää ja ohraa on molempia useita satoja hehtaareja.
Viljelyssä Ajaots hyödyntää uutta tekniikkaa. Traktoreissa on ajo-ohjausjärjestelmät ja lannoitteita levitettäessä käytetään N-sensor-järjestelmää. Puimuri mittaa sadon ja piirtää lohkoista satokartat.
Tilalla on myös kauko-ohjattava lennokkihelikopteri, jolla voi esimerkiksi keväisin kuvata ilmasta pellot ja tutkia, missä on talvituhoja.
Tilalla työskentelee viljelijäpariskunnan lisäksi kymmenen työntekijää.
Vuonna 2010 Ajaots valittiin Viron vuoden viljelijäksi.
Tartossa Neuvostoliiton hajottua yhdeksän sovhoosin työntekijää osti vanhan työpaikkansa. Tilalla on peltoa 3 700 hehtaaria, lypsylehmiä on 1 300 ja sikoja 5 000.
”Omaa maata tilalla on sata hehtaaria. Loput on vuokrattua. Valtiolta on vuokrattu 3 000 hehtaaria”, kertoo Anne Liiker, yksi tilan omistajista.
Lehmien keskituotos on hurjat 11 000 kiloa vuodessa. Liiker toteaa, että hyvän tuotoksen ansiosta maito tuo 90 prosenttia tilan tuotoista.
Virossa tuotetaan maitoa enemmän kuin kulutetaan. Tilan maito menee Latviaan ja Liettuaan.
Säilörehua tilalla tehdään nurmesta sekä maissista. Nurmesta korjataan neljä satoa vuodessa.
Tärkeässä osassa tilalla on myös siemenviljely. Nurmisiemeniä tuotetaan 200 hehtaarilla. Tilalla testataan uudet nurmiseokset ensin omassa viljelyssä ja karjan ruokinnassa. Vasta sen jälkeen seoksia myydään muille tiloille.
Viljoista viljelyssä on leipävehnää ja ohraa. Keskisadot viljoilla olivat viime vuonna 4,8 tonnia hehtaarilta. Rapsilla keskisato oli yli kolme tonnia hehtaarilta. Rehuviljaa tilan pitää ostaa lisäksi muilta tiloilta.
Työntekijöitä tilalla on 150. Kesän työhuippujen aikaan työntekijä saa palkkaa tuhat euroa kuukaudessa, mutta talvella palkka jää pienemmäksi.
Pirkanmaan ja Satakunnan viljelijöille suunnatun opintomatkan Viroon järjesti Satafoodin nurmisiementuotannon kehittämishanke heinäkuun alussa.
TUURE KIVIRANTA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
