EU myönsi luvan itävyyspoikkeukseen – Siemenestä 80 prosenttia pitää itää

Sertifoitavien viljaerien lisäksi Eviran laboratoriossa Loimaalla analysoidaan vuosittain satoja viljelijöiden lähettämiä viljanäytteitä. Laborantti Helena Helander tutki marraskuussa herne- ja härkäpapunäytteiden itävyyksiä. 

Kuva: Jukka Pasonen

Suomi sai tiistaina EU:n komissiolta luvan sertifioitujen kylvösiementen itävyyspoikkeukseen täksi kevääksi. Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) allekirjoitti asiaa koskevan asetuksen keskiviikkona.

Erityisasiantuntija Marja Savonmäki maa- ja metsätalousministeriöstä (MMM) vahvisti tiedon asiasta MT:lle torstaina.

Itävyyspoikkeus on myönnetty kolmelle miljoonalle kilolle vehnää, viidelle miljoonalle kilolle kauraa ja kolmelle miljoonalle kilolle ohraa. Nämä määrät viljaa voidaan sertifioida kylvösiemeneksi niin, että niiden itävyys on 80 prosenttia. Normaalisti sertifioitavalta viljaerältä edellytetään 85 prosentin itävyyttä.

Lisäksi kylvösiemeneksi voidaan sertifioida 0,2 miljoonaa kiloa härkäpapua, jonka itävyys on 75 prosenttia tavanomaisen 80:n sijaan.

Itävyyspoikkeukseen hyväksytyt määrät perustuvat siemenpakkaamoiden yhteisesti tekemään esitykseen, jonka MMM välitti edelleen komission hyväksyttäväksi. Komissio hyväksyi esityksen sellaisenaan.

”Itävyyspoikkeus on yhteisöpoikkeus, johon jäsenmaa tarvitsee aina komission hyväksynnän”, Savonmäki perustelee.

Komission hyväksyntä tarvitaan, jotta muilla jäsenmailla olisi mahdollisuus tarjota poikkeusta hakevalle jäsenmaalle normaalin itävyysrajan ylittäviä eriä.

Suomi sai viljoista tarjouksia Itävallasta ja Ruotsista ja härkäpavusta Tanskasta, mutta tarjoukset eivät johtaneet kauppoihin. Itävalta veti tarjouksen pois, ja Tanskan lajike ei soveltunut meille.

Riittävätkö nämä määrät sitten kevään kylvöjen tarpeisiin? Savonmäen mukaan siitä lähdetään tässä vaiheessa.

”Toivottavaa on, että tilan oman siemenen käyttöä harkitsevat viljelijät olisivat nyt ajoissa liikkeellä ja testaisivat erien itävyydet. Niin todellinen siementarve on selvillä mahdollisimman varhain”, Savonmäki korostaa.

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran Siemen ja lajike -yksikön johtaja Hanna Kortemaa korostaa, että hankalan kasvukauden vuoksi on olemassa riski, että siemenen itävyys on erittäin alhainen.

Olemalla ajoissa liikkeellä ja testaamalla itävyyden voi välttyä ikäviltä yllätyksiltä kylvöjen kynnyksellä.

Viime vuoden kasvukauden vaikeat olot ovat näkyneet myös Evirassa tutkituissa siemennäytteissä. Evira tutkii kaikkien Suomessa kylvösiemeneksi sertifioitavien viljaerien laadun.

”Vaihtelu on äärimmäisen suurta. Lounais- ja Etelä-Suomesta on tullut eriä, jotka ovat erittäin hyviä. Sitten taas on eriä, joiden itävyys on alle 30 prosenttia”, Kortemaa kuvailee.

Vaihtelu on siis suurta myös sellaisissa erissä, jotka on alun alkaenkin viljelty ja käsitelty kylvösiementarkoitukseen.

Vielä selvemmin vaihtelu näkyy viljelijöiden toimittamissa näytteissä sekä pakkaamoiden toimittamissa raakaerissä.

Tämän viikon alkuun mennessä tutkituista näytteistä itävyys jäi alle 85 prosenttiin yli puolessa tutkituista peittaamattomista kauranäytteistä sekä kaikista kevätvehnänäytteistä. Peittaamattomissa kevätvehnissä itävyys alitti 85 prosenttia yli kolmessa näytteessä neljästä.

Kylvösiemenen itävyyttä ei ole tarpeen selvittää vain sen varmistamiseksi, että siemen ylipäätään itää. Itävyysprosentti vaikuttaa myös siihen, minkä verran siementä tarvitaan hehtaarille ja onko se tarpeen peitata ennen kylvöä.

Kortemaa muistuttaa idätyskokeita itse tekeviä siitä, että monilla lajikkeilla siemenen luontainen itämislepo saattaa olla vielä voimakas. Siksi itse tehtyjen kokeiden tulos ei välttämättä ole täysin luotettava.

”Kasvintutkimukseen keskittyneissä laboratorioissa itämislepo pystytään murtamaan ja näin saadaan selville siementen todellinen itävyys.”

Laboratorioissa itämislepo murretaan sekä kylmäkäsittelyllä että gibberelliiniliuoksella. Tarvittaessa itämättömät siemenet tutkitaan vielä erikseen mikroskoopilla.

Osa siemenliikkeistä on vaatinut Huoltovarmuuskeskuksen siemenvarmuusvarastojen avaamista. Huoltovarmuuskeskus arvioi tarvetta varastojen avaamiseen myöhemmin, Savonmäki toteaa.

Suomi haki ja sai viljoille itävyyspoikkeuksen viimeksi vuonna 2013. Tuolloin itävyysraja laskettiin viljoilla väliaikaisesti 75 prosenttiin.