Maitotilojen tuotosseuranta uudistuu Tuotosseuranta
Tuotosseuranta on maito-
tilojen käytettävissä oleva
palvelu, joka muodostuu tilalla kerättävästä maidontuotannon tiedoista, niistä lasketuista
tuloksista sekä tiedon
analysoinnista.
Antaa tietoa tilan tuloksista. Tietoja voi verrata oman alueen tai koko maan tietoihin.
Suomalaisista lehmistä
mukana noin 80 prosenttia eli vajaa 229 000 eläintä.
Näiden lehmien keskituotos on lähes 8 890 kiloa.
Maitotiloista mukana on
72 prosenttia ja yli 50 lehmän
karjoista 95 prosenttia.
Pro Agria Maatalouden
Laskentakeskus ylläpitää
tuotosseurannan tietokantoja.
Kansainvälisesti auditoitu järjestelmä. Sertifikaatin
myöntää International
Committee for Animal
Recording eli ICAR. Se koordinoi tuotosseurantaa 71 maassa.
Karjakoon kasvu ja tekniikan kehittyminen ovat luoneet paineita Pro Agrian tarjoaman tuotosseurannan uudistamiseen.
Maitotilat haluavat helppoutta tuotosseurannan koelypsyyn ja maitonäytteiden ottoon sekä entistä tehokkaampia ja kattavampia asiantuntijapalveluja tulosten analysointiin.
Tällaista palautetta Pro Agria sai asiakkailtaan, kun heiltä vuonna 2012 kysyttiin mielipiteitä tuotosseurannasta. Kyselyyn vastasi noin 800 maidontuottajaa.
Asiakaspalaute sekä tekniikan yleistyminen maitotiloilla antoivat sysäyksen tuotosseurannan uudistamiseen, joka on tarkoitus saada valmiiksi kuluvan vuoden loppuun mennessä.
”Perusasiat eivät muutu”, painottaa palveluryhmäpäällikkö Sanna Nokka Pro Agria Keskusten liitosta.
”Edelleen kaiken voi tehdä itse tai ostaa palvelut Pro Agrian keskuksilta.”
”Tarkoitus on helpottaa maitotilan arkea, kuten koelypsyä, ja tietojen analysointia”, kertoo projektipäällikkö Heli Wahlroos Pro Agria Keskusten liitosta.
Tuotosseurannan raportit muuttuvat vähitellen loppusyksyn aikana asiakkailta saadun palautteen sekä ulkomaalaisten vastaavien raporttien perusteella.
Wahlroos toivoo päivitettyjen raporttien auttavan maidontuottajaa saamaan karjastaan helpommin irti rahan arvoista tietoa.
Koelypsy helpottuu ja selkeytyy.
”Mittalypsyvälejä on enemmän ja lisäksi mahdollisuus pitää koelypsyloma.”
Lisäksi kehitetään menetelmiä, jotta automaattilypsyn tuottamaa tietoa voidaan käyttää nykyistä paremmin tuotosseurannan tunnuslukujen laskemisessa.
Nykyjärjestelmässä karjan edellisen vuoden tiedot tarkastetaan keväisin.
”Jos tietojen keruussa löytyy ohjesäännöstä poikkeamisia, karjan tiedot laitetaan epävirallisiksi”, Wahlroos selittää.
Uudessa järjestelmässä karjalle annetaan luotettavuuspisteet heti koelypsyn jälkeen.
Jos tietojen luotettavuudessa on korjattavaa, yrittäjälle voidaan heti tarjota apua tilanteen korjaamiseksi.
Vuoden aikana tehtyjen koelypsyjen keskiarvon perusteella tiedot määritellään joko virallisiksi tai epävirallisiksi.
”Kun tiedot ovat kunnossa, niistä saa enemmän hyötyä”, Wahlroos perustelee.
MAIJA ALA-SIURUA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
