Märkyys sotki kylvösuunnitelmat ja virutti satotoiveet – Myllymäen tilalla kylvettiin viljoja kesäkuun puolella ensimmäisen kerran sitten 1980-luvun

Märkyyden takia nurmijärveläinen Kallepekka Toivonen kylvi hernettä paljon suunniteltua vähemmän. Kuva: Kari Salonen

Myllymäen kasvinviljelytilalla Nurmijärvellä kylvöille päästiin hieman tavallista aikaisemmin, 4. päivä toukokuuta. Kevään runsaat sateet keskeyttivät toukotyöt useaan otteeseen. Poikkeuksellista oli, että vettä tuli useaan otteeseen runsaasti kerrallaan.

Vesi seisoi monella lohkolla ja työkoneen kanssa jäätiin kaksi kertaa kiinni. Pahimpia alueita oli pakko jättää kylvämättä, koska pelto ei enää kantanut, kertoo tilaa pitävä Kallepekka Toivonen.

Lopulta toukotöitä jouduttiin tekemään noin kuukauden päivät. "Meillä ei ole viljoja kylvetty kesäkuun puolella sitten 1980-luvun."

Komea kuminakasvusto lupailee hyvää satoa, Jukkapekka Toivonen tuumii. Kuva: Kari Salonen

"Hyvin vaihteleva", Toivonen arvioi tulevan sadon määrää.

Ensimmäisinä kylvetyt kaurat voivat parhaiten. Komein 9 hehtaarin kasvusto venyy kortta kuivatetusta järvestä tehdyllä pellolla. Sään suosiessa puinteja päästään aloittamaan elokuun lopulla, Toivonen arvioi.

Kesäkuun alussa kylvetyillä kauroilla ei mene yhtä hyvin, vaikka ne Toivosen mukaan kylvettiin sopivasti kuivuneeseen ja hyvin muokattuun maahan. "Jostain syystä orastuivat epätasaisesti ja kasvusto on harvaa." Näiltä lohkoilta hyvä sato olisi yllätys.

Ensin kylvetyille auroille pitäisi päästä kiireesti ruiskuttamaan kasvunsäädettä. Helteillä sitä ei kuitenkaan pidä tehdä, raja on 25 astetta. Tiistaiaamunakin Toivonen kiirehti pellolle mahdollisimman aikaisin, kun lämpömittari näytti 20–21 astetta. "Vielä kaurat eivät kärsi kuivuudesta. Tilanne muuttuu jos helteitä kestää vielä viikon tai kaksi."

Myöhään kylvetty rapsi on harvaa ja lehtiä vasta 2–4 lehteä. Rikkakasviruiskutuksia ei ole vielä tehty. "Rapsiellot kuorettuivat kauttaaltaan ja ne piti rikkoa lautasmuokkaimella ennen taimettumista. Nyt on kirppoja, joita ei päästy torjumaan ajoissa ja kasvusto juroo."

Toivonen veikkaa, että rapsipellolle ajetaan puimurilla lokakuussa eikä sadosta tule kummoista.

Yhdeltä 20 hehtaarin syysvehnälohkolta Toivonen odottaa tyydyttävä plus -satoa. Vastapainoksi on lohkoja, joilta korjataan todennäköisesti heikko sato. "Mietin jopa, että muokkaan huonoimmat kohdat ja laitan tilalle kevätvehnää."

"Tosi komeita", Toivonen kuvailee kuminakasvustoja. "Uskon, että ilman katastrofia tulee hyvä sato." Sopivan lämmön jatkuessa sadonkorjuuseen päästään elokuun alussa.

Herne näyttää hyvältä, vaikka kuorettunut pelto piti rikkoa lautasmuokkaimella. "Paikoin märkyydestä johtuen harvaa ja märimmät paikat piti jättää kylvämättä."

Pääsääntöisesti kaikista viljelykasveista on solmittu sopimukset. Esimerkiki viljat myydään Myllyn Parhaalle Hyvinkäälle ja Kumina Trans Farmille Riihimäelle.

Hernekasvusto ei näytä hassummalta, vaikka kuorettunut pellonpinta jouduttiin rikkomaan. Kuva: Kari Salonen

Myllymän tilalla tavoitteena on pitää viljelykierto mahdollisimman monipuolisena. Viljoissa painotetaan syyskylvöisiä. Syysvehnää on tänä vuonna 38 hehtaaria.

Kierrossa on lisäksi hernettä ja rapsia. Märkyys pisti niiden kylvösuunnitelmat uusiksi ja alat jäivät minimiin; hernettä vain 3 hehtaaria suunnitellun 15:sta sijaan. Rapsiala puolestaan jäi 23 hehtaarista 5:teen. Tilalle kylvettiin kauraa, Toivonen kertoo. Kaikkiaan kauraa kasvaa nyt 70 hehtaarilla.

Viljelykasvien lisäksi tilalla on suojavyöhykesopimuksia ja luonnonhoitopeltoja yhteensä parisenkymmentä hehtaaria. Kerääjäkasviala on vuodesta riippuen 15–25 hehtaaria. Lisäksi on maisemapelto, jossa kasvaa muun muassa auringon- ja hunajakukkaa.

Kauran kanssa suojaviljaan on useana vuonna kylvetty nurmi. Se pidetään seuraavaan kesään, jotta pääsen ajoissa kylvämään syysrapsia.

Pääsääntöisesti kaikista viljelykasveista on solmittu sopimukset. Viljat Myllyn Parhaalle Hyvinkäälle ja Kumina Trans Farmille Riihimäelle.

Lue myös:

Viimeiset kylvöt venyivät tänä vuonna ennätysmyöhäisiksi