Hyvin suunnitellussa navetassa lehmän koko geneettinen potentiaali on käytössä

Navetassa hyvään sisäilmaan kannattaa panostaa. Kylmällä säällä ilmanvaihdon pitäisi estää vedon tunnetta ja kuumalla puolestaan tarjota riittävästi ilmavirtaa, muistutti emeritusprofessori David Kammel. Kuva: Pasi Leino

Hyvä navetta on sekä eläimille että ihmisille terveellinen ja turvallinen ja siellä tehdään töitä tehokkaasti. Tällaisen rakennuksen perusta on kunnollinen suunnittelu, jossa otetaan huomioon sekä eläinten että ihmisten hyvinvointi.

”Yrityskokonaisuuden huomioon ottava suunnitelma auttaa tunnistamaan investoinnin vaiheet rajoitteineen ja tukee tilakoon kasvattamista”, sanoo emeritusprofessori David Kammel Wisconsinin yliopistosta Yhdysvalloista.

Hänen neuvonsa on, että jokainen navettaan liittyvä osa-alue pitää suunnitella erikseen. Näin kokonaisuudesta saadaan paras mahdollinen. Budjetoinnissa auttaa, että eri rakennusratkaisut laitetaan tärkeysjärjestykseen.

Kammel puhui Eläinten terveys ja hyvinvointi sekä maitotilan johtaminen -seminaarissa Hyvinkäällä 20. päivä marraskuuta.

Seminaarin järjesti suomalainen 4dBarn Oy ja tilaisuus keräsi 130 osallistujaa 10 eri maasta. Noin kolmasosa osallistujista oli maidontuottajia Suomesta, Ruotsista ja Virosta. Seminaarilaisten joukossa oli myös alan asiantuntijoita, neuvojia ja eläinlääkäreitä.

Navetan suunnittelussa lähdetään liikkeelle lehmän näkökulmasta, Kammel sanoi.

Rakennuksen pitää tarjota ympäristö, jossa lehmän koko geneettinen potentiaali on käytössä. On kiinnitettävä huomiota muun muassa siihen, että kaikilla eläinryhmillä on riittävästi tilaa syödä, juoda ja maata ja eläimien makuualustat ovat puhtaat ja kuivat.

Kammel kehotti ajattelemaan alusta saakka sitä, että navettaa voi tulevaisuudessa laajentaa. Sitten pohditaan eläintilojen, lantalan, rehuvarastojen sekä muiden tarvittavien tilojen sijaintia.

Uutta navettaa suunniteltaessa on syytä miettiä, miten tilan resurssit kuten pellot, pääoma ja työvoima saadaan tehokkaimmin käyttöön.

Pohdinnan paikka on myös se miten kaikki kulkeminen järjestetään, olipa kyse eläimistä, rehuista, lannasta tai ihmisistä. Myös ympäristö pitää ottaa huomioon.

Tärkeä suunnittelun paikka on navetan ilmanvaihto, Kammel korosti. Sen toimivuus kaikkina vuodenaikoina vaikuttaa oleellisesti eläinten hyvinvointiin ja tuottavuuteen.

Ilmanvaihdon tehtävä on poistaa lämpöä, kosteutta, haitallisia kaasuja ja vähentää ilmassa olevia taudinaiheuttajia sekä vähentää kosteuden tiivistymistä rakenteisiin.

Lämpöstressi alkaa vaikuttaa lehmään, kun lämpötila ylittää 20 astetta. Kuumassa lehmän maitotuotos vähenee noin 4,5 kiloa vuorokaudessa, hedelmällisyys heikkenee ja ontumiset sekä eläinten poistot lisääntyvät, Kammel kertoo.

Lehmien elämään vaikuttaa oleellisesti niitä hoitavien ihmisten hyvinvointi, Kammel korosti.

Töitä on voitava tehdä tehokkaasti työturvallisuus huomioiden. Ihmisillä pitää olla aikaa olla läheistensä kanssa, sukupolvenvaihdosten on sujuttava ja velkakuorman pysyttävä hallinnassa, Kammel luetteli.