Viljelijä ei vastaa huonosta politiikasta – maatalouden ilmastotoimien pitää olla järkeviä sekä elinkeinolle että ympäristölle
Maatalouden lukemattomat ympäristötoimet ja -vaatimukset näkyvät viljelijöiden jokapäiväisessä työssä, pelloilla ja kotieläinrakennuksissa, lantaloissa ja kirjoituspöydällä monenlaisena kirjanpitona. Jos EU:n tilintarkastustuomioistuin ei näe tämän työn vaikutusta omassa raportissaan, syy ei ole viljelijän vaan järjestelmän valmistelijoiden.
Suomessa ekojärjestelmätuki kannustaa muun muassa pitämään pellot talvipeitteisenä lokakuusta huhtikuuhun. Muokkaamisen vähentäminen pienentää sekä peltojen ilmasto- että vesistöpäästöjä. Kuvituskuva. Kuva: Kimmo Haimi7.10.202406:30
Päinvastaisista tavoitteista huolimatta EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (cap) vuosien 2023–2027 ohjelmakausi ei ole paljonkaan vihreämpi kuin edellinen, vuoden 2022 loppuun päättynyt kausi. Kunnianhimoiset ympäristö- ja ilmastotavoitteet on kyllä sisällytetty maatalouspolitiikkaa koskevaan EU-lainsäädäntöön, mutta kansallisesti toteutettavat käytännön toimenpiteet eivät ole merkittävästi vihertyneet. Tähän lopputulokseen tuli Euroopan tilintarkastustuomioistuin käydessään läpi kaikkien 27 EU-jäsenmaan kansalliset toimeenpanosuunnitelmat. (MT 4.10.)
Nykyinen cap-kausi toi uutena ympäristö- ja ilmastotyökaluna käyttöön suoriin tukiin kuuluvan ekojärjestelmätuen. Lisäksi uusia ympäristövaatimuksia on sisällytetty ehdollisuuden vaatimuksiin, joita kaikkien tukia saavien viljelijöiden on noudatettava.
Esimerkiksi Irlannissa ja Ranskassa ekojärjestelmätuelle asetetut kansalliset vaatimukset antoivat viljelijöiden käytännössä jatkaa viljelyään täysin aiempaan tapaan, mitään muuttamatta. Osa jäsenmaista taas on laskenut tuen vaatimustasoa tukeen sitoutuneiden viljelijöiden määrän jäätyä liian alhaiseksi. Lisäksi ongelmana tilitarkastustuomioistuimen mukaan on se, että jäsenmaat ovat käyttäneet kansallisissa suunnitelmissaan täysimääräisesti hyväkseen komission niille antamat joustomahdollisuudet ehdollisuuden vaatimuksissa. Myös siitä tuomioistuin antaa kritiikkiä, että komissio lievensi ehdollisuuden vaatimuksia viimekeväisten viljelijämielenosoitusten jälkeen ja heikensi näin tukien ilmasto- ja ympäristövaikuttavuutta.
Vastuu maatalouspolitiikan ilmasto- ja ympäristötoimien puutteista kuuluu politiikasta päättäville tahoille.
Tilintarkastustuomioistuin ei päätynyt capin ympäristötavoitteita kyseenalaistavaan lopputulokseen ensimmäistä kertaa. Erityiskertomuksessaan vuonna 2022 se katsoi EU:n komission liioitelleen yhteisen maatalouspolitiikan ilmastovaikutuksia.
Viljelijöiden kannalta tilanne on erityisen ikävä. Jokainen maatalouden parissa työskentelevä tietää, että maatalousyrittäjän arki täyttyy lukemattomista ympäristötoimista, jotka aiheuttavat tiloilla merkittävää lisätyötä ja -kustannuksia. Niitä toteutetaan käytännön töissä pelloilla ja kotieläinten parissa kuin kirjoituspöydän vieressä lukemattomien kirjanpitovelvoitteiden muodossa.
Tilintarkastustuomioistuimen raportit saattavat antaa suurelle yleisölle kuvan ympäristövastuuta välttelevästä elinkeinosta, viljelijän ne taas saavat kyseenalaistamaan vaadittujen rahallisten ja ajallisten satsausten mielekkyyden. Onkin oleellista korostaa, että vastuu maatalouspolitiikan ilmasto- ja ympäristötoimien puutteista kuuluu politiikasta päättäville tahoille. Suomessa kansallista cap-suunnitelmaa laadittiin vuosien ajan, ja mukana oli mittava joukko eri sidosryhmiä ja etujärjestöjä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
